Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan siinä tapauksessa, ettei hän itse ole tulevaisuudessa tähän kykenevä. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun valtuuttaja sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutus tehdään ennen toimintakyvyttömyyden alkamista ja se astuu voimaan maistraatin vahvistuksella, kun valtuuttaja tulee toimintakyvyttömäksi.
Lähtökohtaisesti edunvalvontavaltuutus ei oikeuta lahjoittamaan päämiehen omaisuutta. Valtuutetulla ei ole kelpoisuutta lahjoittaa omaisuutta ilman erillistä määräystä valtakirjassa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tällainen omaisuuden lahjoittaminen sido päämiestä. Lahjalla tarkoitetaan kaikkia vastikkeettomia oikeustoimia. Tähän kuuluvat myös käyttöoikeuden luovutukset ja luovutukset, joissa vastike on niin vähäinen, että oikeustoimesta tulee lahjanluonteinen.
Lahjan antaminen on kuitenkin mahdollista, jos sen antamisesta on tehty määräys edunvalvontavaltuutukseen. Lakia valmistellessa todettiin kuitenkin, että avoin määräys päämiehen omaisuuden lahjoittamisesta voisi johtaa helposti väärinkäytöksiin. Valtuutettu saa siis antaa lahjan päämiehen puolesta tilanteissa, joissa lahjan antamisesta on määräys valtakirjassa ja tämä määräys on tarpeeksi yksilöity. Lahjamääräyksestä tulee selvitä lahjan saaja, se mitä annetaan lahjaksi sekä lahjan antamisen ajankohta.
Lahjan saaja voidaan nimetä sukulaisaseman perusteella, esim. lahja päämiehen lapsille. Saaja voi olla myös yhteisö. Lahjan voi määrätä tietystä omaisuudesta tai tietystä omaisuuslajista, esim. osakkeista tai rahavaroista. Lahjan voi myös määrätä mahdollisesta tulevasta saannosta, kuten perinnöstä. Lahjan määrän voi tehdä riippuvaiseksi jostain asiasta, kuten verotuksesta tai tietyn esineen arvosta. Ajankohdan voi merkitä tiettyyn hetkeen tai jaksottaa, esim. syntymäpäiviksi. Mitä tarkemmin lahjan antamisen ehdot voidaan määritellä edunvalvontavaltuutuksessa, sitä parempi.
Lahjan antamista koskeva määräys mahdollistaa yksilöityjen lahjojen antamisen, mutta tästä huolimatta valtuutettu voi pidättäytyä antamasta lahjoja. Valtuutettu voi katsoa, että lahjoitukset ovat päämiehen edun vastaisia, jos vaikka valtuuttajan taloudellinen tilanne on huonontunut siinä määrin, ettei lahjojen antamista voida enää pitää tarkoituksenmukaisena
Edunvalvontavaltuutus annetaan yleensä läheisellä ihmiselle. Tällöin lahjoittamisesta määrätessä on hyvä muistaa, että valtuutettu on esteellinen antamaan lahjan omalle läheiselleen. Valtuutettu ei voi lahjoittaa omaisuutta esim. lapsilleen, puolisolleen, vaikka tästä olisikin asianmukainen merkintä edunvalvontavaltuutuksessa. Valtuutettu on myös esteellinen lahjoittamaan omaisuutta itselleen. Näissä tapauksissa edunvalvontavaltuutukseen kannattaa määrätä varavaltuutettu, joka ei ole esteellinen suhteessa lahjan saajiin. Varavaltuutettu toimii väliaikaisesti estyneen valtuutetun sijasta lahjaa annettaessa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.