Perhe ja perintö

Edunvalvontavaltuutus

Julkaistu: 26.01.2017
Julkaistu 26.1.2017

Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa, eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin.

Edunvalvojan tehtävä lakkaa, kun tehtävää varten annettu määräys lakkaa olemasta voimassa, mikäli edunvalvoja on määrätty tiettyä tehtävää varten. Tehtävä lakkaa myös silloin, kun päämies kuolee tai edunvalvoja vapautetaan tehtävästään.

Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta, eikä edustaa päämiestään, jos hän on esteellinen. Esteellisyys syntyy esimerkiksi silloin, jos vastapuolena on edunvalvoja itse tai hänen lähiomaisensa.

Edunvalvoja tarvitsee maistraatin tai tuomioistuimen luvan mm. kiinteän omaisuuden luovuttamiseen tai ostamiseen, omaisuuden panttaamiseen, pitkäaikaisen vuokrasopimuksen solmimiseen, lainan ottamiseen ja elinkeinon harjoittamiseen. Lupa tarvitaan myös, mikäli edunvalvoja luopuu perinnöstä tai luovuttaa päämiehensä perintöosuutta. Samoin lupa tarvitaan osituksesta ja perinnönjaosta tehtävään sopimukseen, joka toimitetaan ilman pesänjakajaa. Mikäli pesänjakaja on määrätty osituksen tai perinnönjaon toimittamiseksi, lupaa ei tarvita. Myös metsän myynti ja erilaisten maa-ainesten myynti vaatii holhousviranomaisen luvan.

Jokaisella oikeustoimikelpoisella henkilöllä on mahdollisuus tehdä edunvalvontavaltuutus. Tällöin valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa ja/tai henkilöä koskevissa asioissa. Valtuutus voidaan rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta tai valtuutus voi olla edellä lausuttua selvästi laajempikin. Valtuuttaja voi mm. antaa valtuutetulle luvan myydä omaisuuttaan. Mikäli näin on edunvalvontavaltuutuksessa määrätty, holhousviranomaisen lupaa ei tarvita.

Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen valtuuttaja voi valita haluamansa henkilön edunvalvojaksi ja määrätä myös varavaltuutetun siltä varalta, että varsinainen valtuuttaja olisi jäävi tai estynyt tehtävää hoitamasta.

Valtakirjassa voidaan myös määrätä, että valtuutetulla ei ole velvollisuutta tilintekoon maistraatille. Valtuuttaja voi siis antaa huomattavasti laajemman toimivallan valtuutetulle toimia hänen puolestaan siinä tapauksessa, mikäli valtuuttaja itse tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Valtakirja on muotomääräinen asiakirja, jossa tulee olla kaksi esteetöntä todistajaa sekä selkeästi yksilöity valtuutuksen sisältö.

Valtakirjan voi peruuttaa tai muuttaa niin kauan, kunnes valtuuttaja kykenee ymmärtämään peruuttamisen tai valtuutuksen muuttamisen merkityksen.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.