Tuula Suhonen, As:tsto Suhonen Oy tuula@suhonen.info
Pieni hajamielisyys kuuluu meistä useimpien luonteenominaisuuksiin. Mutta silloin, kun lähipiirissä olevan vanhuksen unohtelu muuttuu toistuvaksi ja päivittäiseksi niin, että jokapäiväiset arkiaskareet eivät enää suju, omaisten on syytä pohtia toimenpiteitä.
Ennen 1.12.1999 puhuttiin uskotusta miehestä, joka voitiin määrätä hoitamaan vanhuksen asioita. Joulukuun alusta 1999 lukien uskotun miehen sijasta puhutaan edunvalvojasta.
Vanhuksesta huolestunut omainen; lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen, voi tehdä edunvalvojan määräämistä koskevan hakemuksen käräjäoikeudelle. Edunvalvojan määräämiseksi tarvitaan vanhuksesta lääkärinlausunto. Paras asiantuntija tässä mielessä on vanhusta pitkään hoitanut lääkäri esim. terveyskeskuksen omalääkäri. Maistraatti, joka toimii holhouslautakuntien lakkauttamisen jälkeen holhousviranomaisena, antaa opastusta ja neuvoja menettelytavoissa. Edunvalvontaa koskevissa kysymyksissä voi myös kääntyä asianajajien puoleen.
Edunvalvojan tehtäviä hoitavat yleisesti asianajajat. Tällaista pätevyysvaatimusta ei kuitenkaan välttämättä edellytetä, vaan tehtävään voidaan määrätä sopiva ja suostuva henkilö, jolla on riittävä taito ja kokemus. Tyypillistä on, että edunvalvojana toimii tukea tarvitsevan lähisukulainen.
Edunvalvojan tehtävät riippuvat jokaisesta päätettävänä olevasta tapauksesta erikseen. Yleensä edunvalvojalle annetaan tehtäväksi hoitaa päämiehensä omaisuutta ja taloudellisia asioita. Edunvalvoja huolehtii mm. siitä, että laskut tulevat ajallaan maksettua, tulot kirjautuvat ajallaan päämiehen tilille ja saatavat saadaan perittyä. Edunvalvojan on myös huolehdittava siitä, että valvottava saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen sekä että valvottava saa varoistaan riittävästi rahaa omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä.
Edunvalvojan on pidettävä kirjaa valvottavan tuloista ja menoista sekä varoista ja veloista. Kun edunvalvojan tehtävä alkaa, on edunvalvojan annettava maistraatille luettelo päämiehen varoista ja veloista. Sen lisäksi edunvalvojan on säännöllisesti, yleensä vuosittain, laadittava tili ja annettava se maistraatille.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.