Dementialla tarkoitetaan laaja-alaista älyllisten kykyjen heikentymistä, jonka seurauksena henkilöllä on vaikeuksia selviytyä jokapäiväisestä elämästä. Dementia voidaan jakaa kolmeen vaikeusasteeseen henkilön toimintakyvyn mukaan; lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan.
Dementoiva sairaus aiheuttaa potilaassa aina muistihäiriöitä, jotka heikentävät potilaan älyllistä toimintakykyä ja osalla potilaista on myös psykologisia käytösoireita. Muistihäiriöt ja käytösoireet vaikuttavat edelleen potilaan oikeudelliseen toimintakykyyn eli kykyyn toimia oikeudellisesti vaikuttavalla tavalla. Kysymys on esimerkiksi kyvystä tehdä päätöksiä omaa henkilöään tai omaisuuttaan koskevista asioista.
Koska sairauden eteneminen on varsin yksilöllistä, tarkkaa oikeudellisen toimintakyvyn menettämisen hetkeä on kuitenkin mahdotonta esittää, sillä on vaikea määrittää täsmällisesti milloin henkilö ei enää ymmärrä oikeudellisten asioiden merkitystä ja seurauksia.
Voidakseen määrätä pätevästi omaisuudestaan testamentilla, edellytyksenä on testamentin muodon lisäksi myös henkilöön kohdistuvien vaatimusten täyttyminen; henkilön on oltava testamentintekokelpoinen. Pelkkä dementiadiagnoosi ei saa muodostua perustaksi testamentintekokelpoisuutta arvosteltaessa. Huomiota tulee kiinnittää dementian asteeseen sekä mahdollisten valoisien hetkien vaikutukseen. Voidaan lähteä siitä, että henkilö on testamentintekokelpoinen lievässä dementiassa ja testamentintekokelvoton vaikeasti dementoituneena. Psyykkisen esteen lisäksi ratkaisevaa on, onko tuo este myös tosiasiallisesti vaikuttanut testamentin tekemiseen.
Testamentintekokelpoisuudessa on kysymys henkilön kyvystä itsenäiseen tahdonmuodostukseen, jota tulee arvioida sillä onko tekijällä jokin psyykkinen este; mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö kuten dementoiva sairaus ja sillä vaikuttiko tämä häiriö testamentin tekemiseen ja sen saamaan sisältöön. Jos molempiin kysymyksiin saadaan myönteinen vastaus, ja häiriön ja testamentin välillä katsotaan olevan syysuhde, testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi.
Dementoituva henkilö voi kyetä helpon ja yksinkertaisen testamentin tekemiseen tilanteessa, jossa kelpoisuus mutkikkaan testamentin tekemiseen on menetetty. Kelpoisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomio myös helpon ja vaikean testamentin sisältöön. Oikeus- ja lääketieteellisessä kirjallisuudessa on yleinen oletus se, että dementiaa sairastava henkilö on testamentintekokelpoinen lievässä vaiheessa ja testamentintekokelvoton vaikeasti dementoituneena. Vaikeudet liittyvät yleensä keskivaikeaan dementiaan.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.