Avopuolisoiden asemaan avoliiton päättyessä tuli merkittävää suojaa, kun laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta astui voimaan huhtikuussa 2011.
Uusi laki soveltuu avopareihin, jotka ovat asuneet avoliitossa vähintään viiden vuoden ajan, tai joilla on taikka on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Jos toinen tai molemmat avopuolisoista ovat kuitenkin tahoiltaan naimisissa, ei laki sovellu kyseisen avoparin tilanteeseen.
Lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta sisältää säännöksi avoparin yhteisomaisuuden erottelusta avoeron taikka avopuolison kuoleman tapauksessa. Avopuolisot voivat kuitenkin sopia toisin kuin mitä useimmat ehdotetun lain säännöksistä sanovat.
Lakiuudistuksen myötä avopuolisoilla on jatkossa oikeus hakea pesänjakajaa avoliiton päättyessä omaisuuden erotteluksi puolisoiden kesken. Yhteistalouteen tulee soveltumaan jatkossa niin sanottu irtainten esineiden yhteisomistusolettama. Avopuolisot voivat kuitenkin keskenään määritellä, kuinka he tulevat yhteistaloutensa omaisuuden jakamaan avoeron sattuessa. Sopimuksella ei kuitenkaan voida poistaa avopuolison oikeutta hakea pesänjakajaa omaisuuden erottelijaksi ja omaisuuden erottelua ylipäänsä. Pesänjakajan tulee tosin toimessaan ottaa huomioon avopuolisoiden mahdolliset omaisuutta koskevat sopimukset.
Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta myöntää tietyin edellytyksin avopuolisolle oikeuden saada korvausta avoliiton aikana yhteystalouden eteen näkemästään vaivasta. Hyvitysvaatimus tulee tehdä joko avopuolisolle taikka pesänjakajalle taikka tilanteessa, jossa pesänjakajaa ei käytetä, erilliskanteena välittömästi tuomioistuimelle. Avopuolisoiden on kuitenkin mahdollista sopia, mitkä panostukset ovat sellaisia, joista avopuoliso ei voi saada hyvitystä erotilanteessa.
Avopuolisoiden keskenään tekemille yhteistaloutta koskeville sopimuksille ei ole laissa määritelty muotovaatimuksia, mutta sopimisen toteen näyttämisen helpottamiseksi on suositeltava kirjallista muotoa. On hyvä jos sopimuksesta ilmenee sopimuksen tekopäivä, sopimuksen sisältö kattavasti selostettuna ja molemmat osapuolet ovat osoittaneet suostumuksensa sopimukseen allekirjoituksellaan. Myös todistajien käyttäminen tuo lisävarmuutta sopimuksen todenperäisyyden osoittamiseen.
On syytä huomata, että avopuolison asema ei jatkossakaan tule vastaamaan aviopuolison asemaa oikeuden edessä eron sattuessa. Avopuoliso ei esimerkiksi saa lain myötä perintöoikeutta eikä oikeutta jäädä asumaan kuolleen puolison osaksi tai kokonaan omistamaan asuntoon. Avopuolisoiden tulee jatkossakin testamentin hoitaa perimykseen liittyvät seikat.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.