Antti Suhonen, Asianajotoimisto Suhonen Oy, Mikkeli, antti@suhonen.info
Avioliitossa olevilla puolisoilla on toisen puolison kuollessa pääsääntöisesti oikeus saada laskennallisesti puolet puolisoiden yhteisen omaisuuden säästöstä itselleen osituksessa avio-oikeuden nojalla. Jos aviopuolisoilla ei ole rintaperillisiä (siis lapsia tai lapsenlapsia) menee toinen puoli puolisoiden yhteisestä omaisuudesta eloonjääneelle puolisolle perintönä.
Avoparien kohdalla näin ei kuitenkaan tapahdu, koska avopuolisot eivät ole toistensa perillisiä. Ainoa keino periä avopuoliso on testamentti. Avopuolisot voivat laatia keskinäisen testamentin. Koska avopuoliso kuuluu korkeimpaan perintöveroluokkaan, on järkevää pohtia, riittääkö toiselle puolisolle vain hallintaoikeus omaisuuteen, jolloin vältytään suurelta perintöverolta. Tällöin on syytä miettiä joku toissijainen saaja puolison hallintaoikeuden päättymisen jälkeistä aikaa varten. Toissijainen saaja voi hyvin olla esimerkiksi joku avopuolison sukulainen. Hallintaoikeuden testamenttaamisella turvataan avolesken oikeus saada pitää esimerkiksi yhteinen asunto jakamattomana. Avopuolisoilla ei ole asunnon jakamattomana pitämistä varten samanlaista lesken suojasäännöstä tukenaan kuin leskeksi jääneillä aviopuolisoilla on.
Omistusoikeustestamentilla omaisuus siirtyy avopuolisolle testamentin nojalla lopullisesti, jolloin saannosta on maksettava perintövero. Perintöveron määrä 1.1.2009 lukien avopuolisolla on esimerkiksi käyvältä arvoltaan 100.000 euron asuinhuoneistosta 22.100 euroa eli 22,1 % omaisuuden arvosta. Aviopuolisolla perintövero olisi vastaavasta perinnöstä vain 1500 euroa eli 1,5 %, koska aviopuoliso sen lisäksi, että maksaa taulukon mukaan alle kolmanneksen avopuolison verosta, saa tehdä vielä 60.000 euron puolisovähennyksen.
Hallintaoikeustestamentti oikeuttaa avolesken käyttämään kuolleen puolison omaisuutta ja nauttimaan sen tuotosta.
Henkivakuutuksen ottaminen avopuolison turvaksi on myös yksi keino siirtää henkivakuutukseen sidottua pääomaa toiselle avopuolisolle perintöverotta.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.