Perhe ja perintö

Avioehtosopimus ja testamentti

Julkaistu: 22.01.2012

Asianajaja Jyrki Piiparinen, Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy, jyrki.piiparinen@kontturi.fi

Puolisot tai kihlakumppanit voivat sopia avioehtosopimuksella, ettei heillä ole avio-oikeutta toistensa nykyiseen tai myöhemmin saamaan omaisuuteen. Puolisot voivat sopia, että heillä ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omistamaan omaisuuteen. On myös mahdollista rajata avio-ehto koskemaan jotain tiettyä omaisuutta, esimerkiksi vanhemmilta perittävää tai jo ennen avioliittoa kerrytettyä omaisuutta, jolloin kaikki muu omaisuus on avio-oikeuden alaista. Avioehtosopimuksen merkitys onkin siinä, että avio-oikeuden ulkopuolelle määriteltyä omaisuutta ei huomioida osituksessa toisen puolison hyväksi miltään osin.

Perittävä voi itse määrätä, että hänen omaisuutensa on kuoleman jälkeen jaettava perintökaaren määräyksistä poikkeavalla tavalla. Tällöin hänen on tehtävä testamentti. Perittävä voi vapaasti päättää, tekeekö hän testamentin, kenen hyväksi hän sen tekee ja mitä omaisuutta hän siihen sisällyttää. Testamentti ei voi kuitenkaan loukata lakiosaa. Lakiosa koskee kaikkia lapsia ja heidän jälkeläisiään ja se on puolet rintaperilliselle muuten kuuluvasta perintöosuudesta. Testamentissa voidaan myös määrätä, että testamentinsaajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perinnöllä saatavaan omaisuuteen.

Testamentti tulee aina allekirjoittaa henkilökohtaisesti. Kahden esteettömän todistajan on oltava yhtä aikaa testamenttia laadittaessa läsnä ja heidän on nimikirjoituksillaan todistettava testamentti. Sen sijaan testamentintekijä voi itse päättää, saavatko todistajat myös tietää sen sisällön. Testamentissa tulee lisäksi ilmetä sen laatimispäivä sekä sen laatijan riittävät henkilötiedot. Todistajien tulee merkitä nimikirjoituksensa lisäksi ammattinsa, asuinpaikkansa, todistamisen aika ja paikka, sekä kaikki sellaiset tiedot, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen. Tällainen voi esimerkiksi olla testamentin laatijan vapaaseen tahdonmuodostukseen liittyvät seikat.

Puolisoiden välinen avioehto, joka on sovittu koskemaan kaikkea puolisoiden omaisuutta, estää esimerkiksi puolison saaman perinnön joutumisen toisen omistukseen avioerotilanteessa. Vaikutuksiltaan samanlainen on puolison vanhempien tekemä testamentti, jossa todetaan, että testamentinsaajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perinnöllä saatavaan omaisuuteen. Kuitenkin puolisoiden välinen avioehto on selkeämpi ja tarkkarajaisempi, koska se sulkee nimenomaisesti kaiken omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle. Mikäli nimittäin vanhemmilta saatu perintö sisältää huomattavasti esimerkiksi rahavaroja, voi avioerotilanteessa olla vaikeuksia erottaa perinnöllä saatuja varoja ja puolison omia avio-oikeuden piirissä olevia varoja. Suuren perinnön ollessa kyseessä avio-ehtosopimus saattaa olla parempi ja kattavampi järjestely edellä mainitussa tilanteessa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.