Perhe ja perintö

Avioehtosopimus ja ositus

Julkaistu: 22.01.2012

Asianajaja Jyrki Piiparinen, Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy jyrki.piiparinen@kontturi.fi

Puolisot tai kihlakumppanit voivat sopia avioehtosopimuksella, ettei heillä ole avio-oikeutta toistensa nykyiseen tai myöhemmin saamaan omaisuuteen. Puolisot voivat sopia, että heillä ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omistamaan omaisuuteen. On myös mahdollista rajata avio-ehto koskemaan jotain tiettyä omaisuutta, esimerkiksi vanhemmilta perittävää tai jo ennen avioliittoa kerrytettyä omaisuutta, jolloin kaikki muu omaisuus on avio-oikeuden alaista. Avioehtosopimuksen merkitys onkin siinä, että avio-oikeuden ulkopuolelle määriteltyä omaisuutta ei huomioida osituksessa toisen puolison hyväksi miltään osin.

Jos avioliiton aikana toinen puolisoista sijoittaa omaa omaisuuttaan toisen omaisuuteen, esimerkiksi peruskorjauslain muodossa toisen kiinteistöön, tämä lainan määrä pysyy sen ottaneen henkilön omaisuutena. Tietysti asiaa voidaan arvioida lahjana, mutta tällöin lahjan saaja on velvollinen näyttämään väitteensä toteen. Hänellä on siis todistustaakka siitä, että hän on saanut lahjan. Näin ollen kiinteistön myynnin yhteydessä siihen sijoittanut on oikeutettu saamaan myyntihinnasta osuutensa. Kiinteistöön sijoittaneen on kuitenkin pystyttävä näyttämään, että lainasumma on käytetty kiinteistöön.

Lähtökohtaisesti kiinteistöön sijoittanut on saanut tällä sijoituksellaan osuuden kiinteistöstä. Kiinteistöä myytäessä voidaan vaatia, että kiinteistön arvonnoususta erotetaan se osuus, joka on aiheutunut kyseisestä peruskorjauksesta. Tämä osuus peruskorjauksen rahoittaneella puolisolla on oikeus saada. Toissijaisesti voidaan vaatia, että avioehtosopimusta sovitellaan siten, että päästään samaan lopputulokseen. Avioehtosopimuksella on tarkoitus rajata kummankin puolison omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle; edellä mainitussa tapauksessa osuus kiinteistön arvonnoususta on kiinteistöön sijoittaneen omaisuutta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.