Perhe ja perintö

Avio-oikeus perintöön

Julkaistu: 22.01.2012

Asianajaja Harri Kontturi, Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy harri.kontturi@kontturi.fi

Avioliittolaissa on omaksuttu erillisomistuksen periaate. Tämä tarkoittaa, että kumpikin aviopuoliso omistaa avioliiton aikana omaisuutensa yksin. Puolisoilla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen.

Avio-oikeudella on merkitystä, kun avioliitto purkautuu eron tai puolison kuoleman johdosta. Pääsääntö on, että puoliso saa avioliiton purkauduttua puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisten omaisuuksien yhteenlasketusta määrästä.

Lähtökohtana olevan avio-oikeuden alaisen omaisuuden ohella puolisoilla voi olla omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta. Avio-oikeus voidaan poissulkea esimerkiksi testamentilla ja lahjakirjalla sekä puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella.

Perintötalo voi olla saatu testamentin tai suoraan lain mukaisen perimysjärjestyksen nojalla. Usein on perinnönjättäjän tahdon mukaista, että perinnönsaajan puolisolle ei tule avio-oikeutta perintöön. Tällöin perinnönjättäjän on syytä tehdä testamentti, jossa suljetaan pois avio-oikeus perinnönsaajan puolisolta. Muutoin perintönä saatuun omaisuuteen sovelletaan lähtökohtaa, jonka mukaan omaisuus on avio-oikeuden alaista.

Puolisot voivat keskenään sopia avio-oikeudesta tekemällä avioehtosopimuksen. Avioehtosopimuksella voidaan määrätä, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omaisuuteen taikka tiettyyn toisen puolison omaisuuteen. Avioehtosopimuksella voidaan myös sopia pelkästään toisen puolison avio-oikeudesta. Sopimuksella voidaan määrätä sekä nykyisestä omaisuudesta että tulevaisuudessa puolisolle mahdollisesti tulevasta omaisuudesta. Epäselvyyksien välttämiseksi eri vaihtoehdot kannattaa käydä yksityiskohtaisesti läpi ennen avioehtosopimuksen tekemistä.

Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja kummankin puolison on allekirjoitettava se. Sopimus on päivättävä ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Avioehtosopimuksen voimaantulemisen edellytyksenä on rekisteröiminen jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeudessa.

Eri asia on, että avioliiton purkautumisen jälkeen suoritettavassa osituksessa puolisot voivat sopia omaisuutensa jaosta. Sovinnon mahdollisuudet tässä vaiheessa ovat kuitenkin usein varsin heikot.

Perinnön saanutta puolisoa suojaa kuitenkin se, että osituksessa enemmän omistava puoliso, jonka tulee luovuttaa tasinkoa omaisuuden tasaamiseksi, saa valita mitä omaisuutta hän toiselle luovuttaa. Sellaisen omaisuuden sijasta, jonka hän haluaa itse pitää, hän voi antaa rahaa omaisuutta vastaavasti.

Ositusta voidaan myös sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Sovittelussa otetaan huomioon esimerkiksi omaisuuksien määrän epäsuhta ja avioliiton kestoaika.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.