Kun kaksi tai useampi henkilö omistaa yhdessä kiinteistön, puhutaan yhteisomistuksesta. Yhteisomistajat omistavat kiinteistön määräosin. Tällainen määräosainen omistus ei anna yhteisomistajalle oikeutta yksin hallita ja käyttää jotain tiettyä aluetta tai rakennusta kiinteistöllä. Lähtökohtaisesti yhteisomistajilla on yhtäläinen oikeus käyttää kiinteistöä, ja he vastaavat kiinteistöstä aiheutuvista kustannuksista omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Hallinnanjakosopimus on kiinteistön yhteisomistajien tekemä sopimus kiinteistön hallinnasta. Hallinnanjakosopimus ei muuta kiinteistön omistussuhteita, mutta sen avulla voidaan saavuttaa tilanne, jossa yhteisomistajalla on yksin määräysvalta hallitsemaansa alueeseen tai rakennukseen. Sopimuksen tekeminen edellyttää, että kaikki kiinteistön yhteisomistajat siihen suostuvat ja ovat sopimuksen sisällöstä yksimielisiä. Sopimuksessa voidaan sopia, että se on voimassa toistaiseksi tai määräajan.
Lue artikkeliAsuinhuoneiston tai -rakennuksen vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan vuokravakuuden asettamisesta. Joskus käytetään myös nimitystä takuuvuokra. Yleensä vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselta vaaditaan vakuus sen varalta, ettei hän suorita vuokrasopimuksen tai lain hänelle asettamia velvoitteita.
Lue artikkeliTässä artikkelissa tarkastellaan palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, kun kyse on asunto-osakeyhtiöstä eli taloyhtiöstä ja siinä asumisesta. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on lain asettamia palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä vastuita, mutta on huomattava, että myös jokaisen taloyhtiön asukkaan on toimittava huolellisesti paloturvallisuuden varmistamiseksi.
Lue artikkeliLaki asuinhuoneiston vuokrauksesta sisältää muun muassa asuinhuoneiston käyttöön, kuntoon ja kunnossapitoon liittyviä sääntöjä. Kun vuokralainen ottaa asuinhuoneiston hallintaansa, siirtyy hänelle lain mukaan tiettyjä velvoitteita asunnon kunnossapitoon ja hoitoon liittyen. Vuokralaisen velvollisuutena on hoitaa huoneistoa huolellisesti.
Lue artikkeliAsuinhuoneistojen ja -rakennusten lyhytvuokraus on yleistynyt Suomessa viime vuosien aikana enenevässä määrin. Lyhytvuokrauksella tarkoitetaan asuinhuoneiston tai kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen vuokraamista lyhyeksi ajanjaksoksi. Lyhytvuokrausta harjoitetaan yleensä käyttämällä hyödyksi jonkin palvelujentarjoajan sähköistä alustaa, jonne ladataan ilmoitus vuokrattavasta kohteesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon lyhytvuokrausta suunnitellessa.
Lue artikkeliAsunto-osakeyhtiön johto ja edustaminen kuuluvat hallitukselle ja isännöitsijälle. Asunto-osakeyhtiölaki asettaa yhtiön johdolle tiettyjä vastuita ja velvollisuuksia. Tässä artikkelissa tarkastelussa ovat yhtiön johdon yleinen huolellisuusvelvollisuus ja vahingonkorvausvelvollisuus.
Lue artikkeliHenkilö, joka hallinnoi asuinhuoneistoa, voi halutessaan vuokrata osan huoneistosta toisen käytettäväksi vastiketta vastaan. Tällöin on kyse alivuokrauksesta, johon sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta. Alivuokrasuhteesta on kyse silloin, kun alivuokrattu osa on enintään puolet huoneistosta. Jos huoneistosta vuokrataan enemmän kuin puolet, on kyse on jälleenvuokrauksesta, johon on aina saatava vuokranantajan lupa.
Lue artikkeliTässä artikkelissa tarkastellaan millaisia edellytyksiä laki asuinhuoneiston vuokrauksesta asettaa vuokranantajan aloitteesta tapahtuvalle vuokrasopimuksen irtisanomiselle, kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus.
Lue artikkeliHuoneenvuokralakia sovelletaan sopimukseen, jolla rakennus tai sen osa vuokrataan toiselle käytettäväksi asumiseen. Tällöin solmitaan asuinhuoneiston huoneenvuokrasopimus. Tilanteessa, jossa määräaikainen vuokrasopimus päättyy tai toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus irtisanotaan, ajankohtaiseksi tulee kysymys muuttopäivästä.
Lue artikkeliLuovutusvoittoa syntyy, kun myyt omaisuuttasi suurempaan hintaan kuin millä sen hankit. Jos ostat itsellesi asunnon 50.000 eurolla ja myyt sen 60.000 eurolla, luovutusvoittoa syntyy 10.000 euroa. Luovutusvoitosta pitää maksaa veroa pääomatulojen veroprosentin mukaisesti. Oman asunnon myynnistä saatu luovutusvoitto voi kuitenkin olla verovapaata.
Lue artikkeli