Koti ja asuminen

Vuokralaisen vastuu asunnon kunnosta

Julkaistu: 16.03.2022

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 2 luku sisältää asuinhuoneiston käyttöön, kuntoon ja kunnossapitoon liittyviä sääntöjä. Kun vuokralainen ottaa huoneiston hallintaansa, siirtyy hänelle lain mukaan tiettyjä velvoitteita asunnon kunnossapitoon liittyen. Asuinhuoneiston vuokralaisella on velvollisuus huolehtia asunnon peruskunnosta ja siisteydestä.

Asuinhuoneiston kunnosta säädetään lain 20 §:ssä, jonka mukaan huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu. Vuokrasopimuksessa voidaan sopia siitä, että vuokralainen huolehtii vuokrasuhteen johdosta vuokralaisen käytössä olevien tilojen ja laitteiden kunnossapidosta tai kiinteistölle kuuluvista velvoitteista. Vuokrasopimuksessa on mahdollista esimerkiksi sopia, että vuokralaiselle kuuluu asunnossa olevan pyykinpesukoneen kunnossapito. Asuntoihin liittyy aina tiettyjä säännöllisesti tehtäviä toimenpiteitä, joiden hoitaminen on asukkaan vastuulla. Huoneiston vuokralaisen vastuulla on huolehtia esimerkiksi ilmanvaihtoventtiilien ja liesituulettimen suodattimen puhdistamisesta sekä palovaroittimien toiminnasta.

Erityisesti pidemmässä vuokrasuhteessa asunnon kunnostustyöt tulevat ajan kulumisen myötä tarpeelliseksi. Lain 21 §:n mukaan vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia huoneistossa suoritettavista korjaus- tai muutostöistä taikka hoitotoimenpiteistä. Kyseisen pykälän mukaan vuokralaisella ei ole oikeutta suorittaa ilman vuokranantajan lupaa huoneistossa muuta korjaus- tai muutostyötä kun on tarpeen puutteellisuuden korjaamiseksi. Esimerkiksi seinien maalaamiseen tai muiden pintamateriaalien uusimiseen on aina ensin saatava vuokranantajan lupa. Lain mukaan vuokralaisella on kuitenkin aina oikeus ryhtyä toimenpiteisiin huoneistoa koskevan välittömän vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi: esimerkiksi vesivahinkoon vuokralaisella on oikeus ja myös velvollisuus reagoida.

Lain 24 §:n mukaan vuokralaisella on velvollisuus viipymättä ilmoittaa vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa. Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä. Esimerkiksi asunnossa vuotavasta putkesta tai asunnossa syttyneestä tulipalosta on heti ilmoitettava vuokranantajalle. Myös silloin jos huoneisto jätetään käyttämättä pitkäksi aikaa, vuokralaisen on ilmoitettava siitä vuokranantajalle ja varattava tälle mahdollisuus päästä huoneistoon. Edellä mainittu ilmoitusvelvollisuus on tärkeä vuokralaisen velvollisuus. Vuokralainen, joka laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa, vastaa laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta. Esimerkiksi, jos vuokralainen huomaa asunnossa vuotavan putken eikä ilmoita siitä vuokranantajalle, on vuokralainen vastuussa laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta ja joutuu korvaamaan tästä aiheutuvat kustannukset. 

Lain 25 §:n mukaan vuokralaisen tulee hoitaa huoneistoa huolellisesti. Asunto on pidettävä siistissä kunnossa, ja vuokralaisen on huolehdittava siitä etteivät asunnon pinnat vaurioidu. Vuokralainen ei kuitenkaan ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen eli asumiseen. Tavanomaista kulumista ovat esimerkiksi lattian pienet naarmut, muihin pintoihin tulleet pienet naarmut ja kolhut sekä maalipinnan kuluminen. Tavanomainen kuluminen tapahtuu ajan kuluessa. Tavanomaista kulumista eivät ole äkilliset tai huolimattomuudesta aiheutuneet vauriot, kuten parketin pilaantuminen vedestä.

Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka hän tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle. Jos esimerkiksi vuokralainen on aiheuttanut asunnossa vesivahingon nukahtamalla suihkuun hanan ollessa auki, on vuokralaisella vastuu vahingon korjauskustannuksista. Vuokralainen ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jonka aiheuttaa vuokranantajan toimesta tai rakennuksen, huoneiston tai sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan lukuun tehtävän työn suorittaja. Esimerkiksi, jos viemäriremonttia tehdessä joku remonttimiehistä aiheuttaa asunnossa vahinkoa, ei vuokralainen ole tästä vastuussa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hallinnanjakosopimuksella selkeyttä kiinteistön käyttöön

Kun kaksi tai useampi henkilö omistaa yhdessä kiinteistön, puhutaan yhteisomistuksesta. Yhteisomistajat omistavat kiinteistön määräosin. Tällainen määräosainen omistus ei anna yhteisomistajalle oikeutta yksin hallita ja käyttää jotain tiettyä aluetta tai rakennusta kiinteistöllä. Lähtökohtaisesti yhteisomistajilla on yhtäläinen oikeus käyttää kiinteistöä, ja he vastaavat kiinteistöstä aiheutuvista kustannuksista omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Hallinnanjakosopimus on kiinteistön yhteisomistajien tekemä sopimus kiinteistön hallinnasta. Hallinnanjakosopimus ei muuta kiinteistön omistussuhteita, mutta sen avulla voidaan saavuttaa tilanne, jossa yhteisomistajalla on yksin määräysvalta hallitsemaansa alueeseen tai rakennukseen. Sopimuksen tekeminen edellyttää, että kaikki kiinteistön yhteisomistajat siihen suostuvat ja ovat sopimuksen sisällöstä yksimielisiä. Sopimuksessa voidaan sopia, että se on voimassa toistaiseksi tai määräajan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vakuus asuinhuoneiston vuokrasuhteessa

Asuinhuoneiston tai -rakennuksen vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan vuokravakuuden asettamisesta. Joskus käytetään myös nimitystä takuuvuokra. Yleensä vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselta vaaditaan vakuus sen varalta, ettei hän suorita vuokrasopimuksen tai lain hänelle asettamia velvoitteita.

Lue artikkeli

Artikkelit

Palo- ja poistumisturvallisuus taloyhtiössä

Tässä artikkelissa tarkastellaan palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, kun kyse on asunto-osakeyhtiöstä eli taloyhtiöstä ja siinä asumisesta. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on lain asettamia palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä vastuita, mutta on huomattava, että myös jokaisen taloyhtiön asukkaan on toimittava huolellisesti paloturvallisuuden varmistamiseksi.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.