Koti ja asuminen

Vakuus asuinhuoneiston vuokrasuhteessa

Julkaistu: 08.06.2022

Asuinhuoneiston tai -rakennuksen vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan vuokravakuuden asettamisesta. Joskus käytetään myös nimitystä takuuvuokra. Yleensä vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselta vaaditaan vakuus sen varalta, ettei hän suorita vuokrasopimuksen tai lain hänelle asettamia velvoitteita.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25 §:n mukaan vuokralaisella on velvollisuus hoitaa huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen eli asumiseen. Vuokralainen on kuitenkin velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle. Vuokralainen on myös velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka hänen luvallaan huoneistossa oleskeleva henkilö aiheuttaa huoneistolle tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan.

Lain 8 §:ssä säädetään vakuudesta asuinhuoneiston vuokrasuhteessa. Pykälän mukaan kohtuullisen vakuuden asettamisesta voidaan sopia sen vahingon varalle, että sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vuokran maksamatta jättämistä tai huoneistolle aiheutettua vahinkoa.

Lisäksi 8 §:n mukaan sopijapuolella, jonka hyväksi vakuus on sovittu asetettavaksi, on oikeus purkaa sopimus, jos vakuutta ei aseteta sovitussa ajassa. Vuokranantaja voi esimerkiksi kirjata allekirjoitettavaan vuokrasopimukseen ehdon siitä, että vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen vuokravakuus on talletettava tiettyyn päivään mennessä, tai sopimus purkautuu. Lain mukaan oikeutta purkaa sopimus ei ole silloin, jos vakuus on asetettu ennen purkamisilmoituksen tiedoksisaamista.

Vakuuden on oltava määrältään kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioidaan suhteessa siihen, minkä suuruinen vahinko sopimusrikkomuksesta voi aiheutua saajalle eli vuokranantajalle. Asetettavan vuokravakuuden arvo on rajattu enintään kolmen kuukauden vuokran määrää vastaavaksi, sillä lain mukaan ehto, jonka mukaan sopijapuolen olisi annettava tätä suurempi vakuus, on mitätön. Useimmiten vuokranantaja vaatii vuokravakuutena joko yhden tai kahden kuukauden vuokran määrää vastaavaa summaa.

Laissa ei ole säädetty siitä, missä vuokranantajan tulisi säilyttää vuokralaisen asettamaa vakuutta. Lain esitöissä yksinkertaisesti todetaan, että vakuutta tulee hoitaa huolellisesti. Yleensä vakuus asetetaan joko vuokranantajan määrittelemälle pankkitilille tai erilliselle vuokravakuustilille.

Vuokranantaja ei saa käyttää vakuutta ollenkaan, jos sen velvoitteen, jonka täyttämiseksi se on annettu, lain- tai sopimuksenmukaista täyttämistä ei laiminlyödä. Jos tällaista laiminlyöntiä sopimussuhteen päättyessä ei ole, on vakuus annettava kokonaan takaisin vakuuden antajalle. Tämä tarkoittaa, että vakuus on palautettava vuokrasuhteen päätyttyä, ellei vuokralainen ole aiheuttanut sellaista vahinkoa, jonka varalta vakuus on asetettu. Vakuudeksi annetun rahan tai talletuksen korot kuuluvat myös vakuuden antajalle, jollei muuta ole sovittu.

Vuokranantajalla ei ole täten oikeutta pidättää vakuutta vuokrasuhteen päättymisen jälkeen ilman perusteltua syytä. Vuokranantajan ja vuokralaisen on hyvä sopia esimerkiksi kirjallisesti vuokrasopimuksessa, milloin vakuus vuokrasuhteen päätyttyä on viimeistään annettava takaisin. On myös hyvä sopia siitä, miten selvitetään ja todetaan, että vakuutta on tarpeen käyttää tai tarvetta siihen ei ole.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hallinnanjakosopimuksella selkeyttä kiinteistön käyttöön

Kun kaksi tai useampi henkilö omistaa yhdessä kiinteistön, puhutaan yhteisomistuksesta. Yhteisomistajat omistavat kiinteistön määräosin. Tällainen määräosainen omistus ei anna yhteisomistajalle oikeutta yksin hallita ja käyttää jotain tiettyä aluetta tai rakennusta kiinteistöllä. Lähtökohtaisesti yhteisomistajilla on yhtäläinen oikeus käyttää kiinteistöä, ja he vastaavat kiinteistöstä aiheutuvista kustannuksista omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Hallinnanjakosopimus on kiinteistön yhteisomistajien tekemä sopimus kiinteistön hallinnasta. Hallinnanjakosopimus ei muuta kiinteistön omistussuhteita, mutta sen avulla voidaan saavuttaa tilanne, jossa yhteisomistajalla on yksin määräysvalta hallitsemaansa alueeseen tai rakennukseen. Sopimuksen tekeminen edellyttää, että kaikki kiinteistön yhteisomistajat siihen suostuvat ja ovat sopimuksen sisällöstä yksimielisiä. Sopimuksessa voidaan sopia, että se on voimassa toistaiseksi tai määräajan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vakuus asuinhuoneiston vuokrasuhteessa

Asuinhuoneiston tai -rakennuksen vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan vuokravakuuden asettamisesta. Joskus käytetään myös nimitystä takuuvuokra. Yleensä vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselta vaaditaan vakuus sen varalta, ettei hän suorita vuokrasopimuksen tai lain hänelle asettamia velvoitteita.

Lue artikkeli

Artikkelit

Palo- ja poistumisturvallisuus taloyhtiössä

Tässä artikkelissa tarkastellaan palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, kun kyse on asunto-osakeyhtiöstä eli taloyhtiöstä ja siinä asumisesta. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on lain asettamia palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä vastuita, mutta on huomattava, että myös jokaisen taloyhtiön asukkaan on toimittava huolellisesti paloturvallisuuden varmistamiseksi.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.