KILPAILUKIELTOLAUSEKKEESTA

Kilpailukieltoa koskeva sopimusehto voi olla osa työsopimusta tai se voi olla myös yrityskaupan ehto.

Työsopimuslaissa säännelty kilpailukielto

Kilpailukieltosopimuksesta säännellään työsopimuslain 3 luvussa.

Työsopimuslaissa määrätään, että jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita.

Hallituksen esityksen (HE 222/2020) mukaan kilpailukieltosopimuksen tekemisestä seuraa suoraan lain nojalla velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta rajoitusajalta. Korvauksen suuruudesta on säädetty nimenomaisesti laissa ja sen suuruus riippuu työntekijän palkasta ja kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta. Rajoitusajalla viitataan siihen aikaan, jonka kilpailukielto työsuhteen päättymisen jälkeen on voimassa.

Korvauksen perusteena on työntekijän tavanomainen palkka, jota maksettaisiin työsuhteen jatkuessa. Korvaus tarkoittaa sopimukseen perustuvalta rajoitusajalta maksettavaa korvausta. Se ei ole rajoitusajalta maksettavaa palkkaa.

Hallituksen esityksessä on edelleen todettu, että jos työnantaja jättäisi korvauksen maksamatta, työntekijällä olisi käytössään normaalit oikeussuojakeinot. Työntekijä voisi velkoa saamatta jäänyttä korvausta.

Yrityskauppaan liittyvä kilpailunrajoitusehto

Yrityskaupassa kilpailukieltosopimus voi olla tietyin edellytyksin sallittu, jos se on välttämätöntä ostettavan yrityksen taloudellisen arvon ja ostajan investoinnin suojelemiseksi. Kilpailukiellon välttämättömyyttä arvioitaessa otetaan huomioon hankinnan kohteen aineellisen ja aineettoman omaisuuden sisältö sekä se liiketoimintaympäristö, jossa hankinnan kohde toimii.

Tarkasteltaessa asiaa koskevaa sääntelyä sekä kotimaista ja eurooppalaista oikeuskäytäntöä, kilpailukiellon ajallinen ulottuvuus asettuu pääsääntöisesti kahden ja kolmen vuoden välille.
Elinkeinonharjoittajien välisiin yrityskauppoihin liittyvät kilpailukieltolausekkeet saattavat olla kilpailunrajoituslain tarkoittamaa kiellettyä yhteistoimintaa, joka estää myyjää harjoittamasta myydyn yrityksen tai liiketoiminnan kanssa kilpailevaa elinkeinotoimintaa.

Kun yrityskaupassa luovutetaan vain aineellista omaisuutta tai immateriaali-oikeuksia, kilpailukieltoa ei EU:n komission tiedonannon mukaan yleensä voida pitää ollenkaan tarpeellisena. Enimmillään kolmen vuoden kilpailukieltoa pidetään kohtuullisena, kun yrityskaupassa siirtyy sekä tietotaito että maine ja asiakaspiiri. Jos yrityskauppa käsittää vain maineen ja asiakaspiirin, enimmillään kahden vuoden kilpailukielto on sallittu. Näitä määräaikoja pidempi kilpailukielto voi tulla vain poikkeuksellisesti kyseeseen. Viime vuosina mainittuja kahden ja kolmen vuoden rajoja pidempiä kilpailukieltoja on sallittu harvoin.