Opuslex lakiartikkelit

Päävalmentajasopimusten työoikeudelliset erityispiirteet

28.11.2025 | Valtteri Pakkanen | Juristi / Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

Ammattilaistason joukkueurheilussa työsopimukset tehdään ns. perinteiseen toimintaympäristöön verrattuna varsin eri tavoin ja erilaisista lähtökohdista. Tässä kirjoituksessa tarkastelen lyhyesti sitä, miten ammattiurheilujoukkueiden päävalmentajan työsuhde eroaa ns. tavallisen työntekijän työsuhteesta. Kirjoituksessa tarkastelu on rajattu koskemaan jääkiekon ja jalkapallon pääsarjoissa valmentavia päävalmentajia.

Muoto

Työsopimuslain pääsäännön mukaan työsopimus tulee tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Tämä johtaa siihen, että tavallisesti työsopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia.

Ammattilaisurheilussa päävalmentajan tavoitteena on saada joukkue voittamaan, ja päävalmentajalla on siinä keskeinen rooli. Päävalmentajien työsopimuksia ei kuitenkaan oikeastaan koskaan tehdä toistaiseksi voimassa oleviksi, vaan määräaikaisiksi, jotta osapuolet pääsevät tarvittaessa toisistaan eroon ilman irtisanomisaikaa. Työsopimuslain vaatima määräaikaisuuden peruste voi tällöin olla esimerkiksi ”urheilun yleinen käytäntö ja kausiluonteisuus.”: kyseinen päävalmentaja on haluttu johtamaan joukkuetta kohti menestystä tavallisesti 1–2 vuoden ajaksi, jonka jälkeen seuralla on vapaus halutessaan tarkastella tilannetta uudestaan.

Muotoseikkaan liittyy läheisesti myös se, että toisin kuin ns. tavallisissa työsopimuksissa, ammattilaisurheiluun liittyvissä päävalmentajasopimuksissa voi olla maininta optiovuodesta tai -vuosista. Sopimuksen on esimerkiksi sovittu kattavan 2 seuraavaa sarjakautta, jonka jälkeen seuralla on optio kolmannesta kaudesta. Tämä ”2+1”-mallin mukainen sopimus tarkoittaa siis sitä, että sopimus kestää kaksi kautta, jonka jälkeen seura voi yksipuolisella päätöksellään yleensä tiettyyn päivämäärään mennessä aktivoida option, eli saada kyseisen päävalmentajan jatkamaan vielä kolmas kausi.

Päättämistapa

Tavallinen työsopimus päättyy yleensä siihen, että jompikumpi osapuolista irtisanoo sopimuksen. Ammattilaisurheilun kontekstissa päävalmentajien sopimukset sen sijaan puretaan usein sillä perusteella, ettei joukkueen menestys ole ollut riittävää.

Toinen varsin käytetty vaihtoehto on, että päävalmentaja ainoastaan ”vapautetaan tehtävästään” eli häneltä poistetaan työvelvoite. Tällöin seura voi palkata hänen tilalleen uuden valmentajan, mutta palkanmaksu jatkuu sopimuskauden loppuun asti.

Lisää aihealueesta

Työ ja virka, Yritystoiminta 19.5.2026

Liikkeen luovutus työsopimuslaissa

Työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi sitä, että samaa…

Eija Heikkinen

AA, OTL, VT / Asianajotoimisto Eija Heikkinen Oy

Työ ja virka, Yritystoiminta 17.2.2026

KILPAILUKIELTOLAUSEKKEESTA

Kilpailukieltoa koskeva sopimusehto voi olla osa työsopimusta tai se voi olla myös yrityskaupan ehto. Työsopimuslaissa säännelty kilpailukielto Kilpailukieltosopimuksesta säännellään työsopimuslain 3 luvussa. Työsopimuslaissa määrätään, että…

Sinikka Kelhä

asianajaja, varatuomari / Asianajotoimisto Kelhä & Turto Oy

Yleinen 30.1.2026

LYHYESTI RIIDANRATKAISUSTA VAIHTOEHTONA TUOMIOISTUINKÄSITTELYLLE

Oikeudenkäynnit ovat olennainen osa asianajajan työtä. Oikeudenkäyntien sijaan riitoja voidaan kuitenkin ratkaista myös neuvotteluilla, sovittelulla, välimiesmenettelyssä ja erilaisissa lautakuntamenettelyissä. Näihin vaihtoehtoisiin riidanratkaisuihin asianajajia velvoittavat myös…

kirsi.hagglund

Asianajotoimisto Aawa

Työ ja virka, Yleinen 3.11.2025

Nyt tuli purku!

Työsopimuksen purkaminen heti on työsuhteen voimassaolon poikkeuksellinen päättämiskeino, koska se ankaruudellaan päättää työsopimuksen välittömästi. Työsopimuksen purkaminen edellyttää erittäin painavaa syytä, eli purkuperusteena on oltava niin…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajaja, Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 16.4.2025

Varoitusasiaa!

Varoittaminen ennen irtisanomista on lähtökohtaisesti työsuhteen päättämistä edeltävä laillisen irtisanomisen perusedellytys, mutta miksi: Miksi työntekijää on varoitettava? Ennen työntekijän työsuhteen päättämistä työnantajan tulee turvautua varoittamiseen,…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajaja, Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 2.4.2025

Kilpailukielto

Kilpailukielto! Mitä kielto tarkoittaa ja milloin kielto on voimassa? Jo suoraan lain nojalla kilpailevan toiminnan kielto on voimassa työsuhteen aikana, mutta jo työntekijän oikeutta harjoittaa…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajaja, Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 19.3.2025

Kohtuutonta!

Kohtuutonta! Työsopimusehdon soveltaminen, kuten kilpailukieltoehto ja salassapitoehto, voi joissain tapauksissa olla hyvän tavan vastausta tai muutoin kohtuutonta. Kohtuuttomaan sopimusehtoon voidaan puuttua ja tällöin ehtoa voidaan…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajaja, Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 26.3.2024

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”?

Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia.…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 9.11.2023

Kilpailukieltoja koskeva muutos

Työmarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 4.4.2023

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta,…

Opuslex

Opuslexin toimitus