Perhe ja perintö

Velkajärjestelyn esteet

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Jari Kääriäinen, Iisalmi, As:tsto Jari Kääriäinen Oy, jari.kaariainen@asianajajat.net

Pääsääntöisesti yksityishenkilön velkajärjestely voidaan myöntää henkilölle, joka on maksukyvytön ja maksukyvyttömyyden pääasiasiallisena syynä on maksukyvyn olennainen heikentyminen esimerkiksi sairauden, työkyvyttömyyden tai työttömyyden johdosta taikka jos velkajärjestelyyn on muuten painavat perusteet huomioon ottaen velkojen määrä suhteessa henkilön maksukykyyn. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei pysty kohtuudella parantamaan maksukykyään selviytyäkseen veloistaan ja että henkilön maksukyvyttömyys ei johdu väliaikaisesta syystä.

Velkajärjestelyä ei voida kuitenkaan myöntää ilman erityisiä vastasyitä, jos:

  1. 1Henkilölle on määrätty rikoksen perusteella maksuvelvollisuus, taikka hän on epäiltynä esitutkinnassa tai syytteessä rikoksesta, ellei velkajärjestelyn myöntämistä voida pitää muusta syystä perusteltuna. Huomioon otetaan tällöin mm. velan määrä, rikoksen laatu ja vahingon kärsineen asema.
  2. Merkittävänä pidettävä velka on syntynyt elinkeinotoiminnassa, jossa on menetelty törkeän sopimattomasti velkojia kohtaan taikka laiminlyöty olennaisesti lakisääteisiä velvollisuuksia tai toiminta on ollut pääasiallisesti keinottelunluonteista.
  3. Henkilö on sopimattomasti heikentänyt taloudellista asemaansa tai suosinut jotakin velkojaa taikka muutoin järjestellyt taloudellista asemaansa velkojien vahingoittamiseksi.
  4. Henkilö on ulosottomenettelyssä pakoillut, salannut tulojaan tai varojaan, tai antanut niistä vääriä tai harhaanjohtavia tietoja.
  5. Henkilö on antanut tahallaan velkojalle taloudellisesta asemastaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luoton myöntämiseen ja menettelyä on pidettävä erityisen moitittavana.
  6. Henkilö on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen taikka ilmeisen kevytmielisesti. Harkinnassa otetaan huomioon mm. velkojen peruste, velan syntyolosuhteet, velallisen tapa hoitaa taloutta sekä se, mitä henkilöltä hänen asemassaan voidaan kohtuudella edellyttää.
  7. Henkilö on antanut velkajärjestelyä varten taloudellisesta asemastaan vääriä taikka harhaanjohtavia tietoja, rikkonut tietojenantovelvollisuutta tai myötävaikutusvelvollisuutta taikka muutoin vaikeuttanut velkajärjestelyä.
  8. Velkajärjestelyä hakevan osalta on perusteltua syytä olettaa, että hän ei tulisi noudattamaan maksuohjelmaa tai hänelle on jo aikaisemmin myönnetty velkajärjestely.

Velkajärjestelyn esteiden olemassaolon sekä sen, onko esteestä huolimatta olemassa erityinen vastasyy velkajärjestelyn myöntämiselle, ratkaisee viime kädessä tuomioistuin käsitellessään velkajärjestelyä hakevan henkilön hakemuksen. Tuomioistuin kuulee pääsääntöisesti ennen ratkaisuaan ainakin suurempia velkojia, jolloin velkojilla on mahdollisuus ottaa kantaa hakemukseen ja lausua mahdollisten esteiden olemassaolosta. Samoin velkajärjestelyä hakevalle varataan pääsääntöisesti mahdollisuus esittää mahdollisia vastasyitä velkajärjestelyn myöntämiseksi, mikäli edellä kerrottuja esteitä ilmenee. Mikäli velkajärjestelyn myöntämisen edellytykset todetaan tuomioistuimessa riitaiseksi, asiassa voidaan järjestää myös suullinen käsittely. Sekä velkajärjestelyä hakevalla että velkojilla on mahdollisuus käyttää asiassa avustajaa hakemuksen jokaisessa käsittelyvaiheessa.

- See more at: http://opuslex.fi/velkajarjestelyn-esteet/#sthash.YmGN7Uac.dpuf

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.