Ahtaajia edustavat ammattiosastot olivat toimeenpanneet kolmessa satamassa alusten lastinkäsittelyn keskeytyksiä. Aiemmat työtuomioistuimen ratkaisut osoittivat, että ammattiliiton tavoitteena ammattiosastoineen on ollut usean vuoden ajan saada tanko- eli konttisurraustyö ahtaajien tehtäväksi. Nyt toteutetuissa lastinkäsittelyn keskeytyksissä oli kyse samasta vuosia jatkuneesta erimielisyydestä, ja ne kohdistuivat työtaistelutoimenpiteinä ahtausalan työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä johtaa työtä. Ammattiliiton osalta jäi näyttämättä, että se olisi ollut järjestämässä työtaisteluja tai edes ollut niistä tietoinen etukäteen. Ammattiosastot tuomittiin hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Ammattiliiton osalta hyvityssakkovaatimukset hylättiin.
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ammattiosastot olivat järjestäneet alusten lastinkäsittelyn keskeytyksiä. Ammattiosastot katsoivat kyseessä olleen tukityötaistelutoimenpide, jolla ei ole pyritty osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen.
Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2015:32 oli käsitelty samojen asianosaisten välistä työrauha-asiaa. Tapauksessa AKT ry ja sen ammattiosastot Kotkan Ahtaustyöntekijät ry, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry ja Rauman Satamamiehet ry olivat toimeenpanneet kolmessa satamassa alusten saartoja, joilla pyrittiin vaikuttamaan siihen, että konttilaivojen tankosurraustyö siirrettäisiin merimiehiltä ahtaajien tehtäväksi. Saarrot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä ahtausalan työehtosopimuksen määräyksiin, joiden mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta ja päättää työpisteiden miehityksestä ja työntekijöiden siirrosta työpisteestä toiseen. Ammattijärjestöt tuomittiin hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Myös tuomioissa TT 2013:13 ja TT 2013:15 on ollut kyse AKT ry:n tavoitteesta saada tanko- eli konttisurraustyö ahtaajien tehtäväksi.
Edellä mainitut tuomiot osoittivat, että AKT ry:n tavoitteena ammattiosastoineen on ollut usean vuoden ajan saada tanko- eli konttisurraustyö ahtaajien tehtäväksi. Työtuomioistuin katsoi, että toteutetuissa lastinkäsittelyn keskeytyksissä oli kyse samasta vuosia jatkuneesta erimielisyydestä ja että ne kohdistuivat työtaistelutoimenpiteinä ahtausalan työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä johtaa työtä.
Ammattiosastojen ja ammattiliiton vastuu
Ammattiosastot olivat toimeenpanneet työtaistelutoimenpiteet ja olivat näin menetellessään rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.
Kantaja oli perustellut AKT ry:n vastuuta lähinnä seikoilla, jotka välillisesti osoittavat ammattiliiton intressiä osallistua painostustoimenpiteisiin tai tukea niitä. Työtuomioistuin kuitenkin katsoi AKT ry:n osalta jääneen näyttämättä, että se olisi ollut järjestämässä työtaisteluja tai edes olleen etukäteen tietoinen eri satamissa toimeenpannuista hyvin lyhytaikaisista työnkeskeytyksistä. AKT ry ei näin ollen ollut rikkonut työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Tuomiolauselma
Kotkan Ahtaustyöntekijät ry tuomittiin maksamaan Satamaoperaattorit ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.000 euroa, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry tuomittiin maksamaan Satamaoperaattorit ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.000 euroa ja Rauman Satamamiehet ry tuomittiin maksamaan Satamaoperaattorit ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 600 euroa.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylättiin.
Kotkan Ahtaustyöntekijät ry, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry ja Rauman Satamamiehet ry velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 5.500 eurolla.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry sai pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Työtuomiosistuimen ratkaisun kokonaisuudessaan löydät täältä
Ensin tarkoituksena on sopia yhteisestä yhtiöveropohjasta (Common Corporate Tax Base, CCTB), ja tämän jälkeen yhdistettyä yhtiöveropohjaa (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB) koskevista jakosäännöksistä. Yhdistetty yhtiöveropohja tarkoittaa, että eri jäsenvaltioissa toimivien konserniyhtiöiden kokonaistulos jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken.
Lue uutinenKorkein oikeus on kumonnut Helsingin hovioikeuden päätöksen, jolla hovioikeus oli hyväksynyt neljän todistajan kuulemisen anonyymisti eli heidän henkilöllisyyttään ja yhteystietojaan paljastamatta. Kuulemista koskeva päätös liittyi törkeää huumausainerikosta koskevaan asiaan.
Lue uutinenVoimassaolevan työsopimuslain mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tulee olla perusteltu syy. Työsopimuslakiin lisätään vuodenvaihteessa säännös, joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä.
Lue uutinen
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.