Ensin tarkoituksena on sopia yhteisestä yhtiöveropohjasta (Common Corporate Tax Base, CCTB), ja tämän jälkeen yhdistettyä yhtiöveropohjaa (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB) koskevista jakosäännöksistä. Yhdistetty yhtiöveropohja tarkoittaa, että eri jäsenvaltioissa toimivien konserniyhtiöiden kokonaistulos jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken. Jaon jälkeen jäsenvaltiot verottaisivat saamaansa osuutta oman yhteisöverokannan mukaisesti.
Uutta yhtiöverojärjestelmää ehdotetaan pakolliseksi konserneille, joiden vuosittainen liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa. Muille yrityksille järjestelmä olisi vapaaehtoinen.
Yhteinen yhtiöveropohja, CCTB
Ensimmäisessä vaiheessa toteutettava yhteinen yhtiöveropohja johtaisi siihen, että yhtiön verotettava tulo laskettaisiin samojen sääntöjen perusteella jokaisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiot saisivat kuitenkin jatkossakin päättää veron suuruuden.
Ensimmäisen vaiheen CCTB-järjestelmän ehdotetaan tulevan voimaan jo vuonna 2019.
Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja, CCCTB
Yhtiöverouudistuksen toisessa vaiheessa veropohja yhdistettäisiin konsernitasolla ja konserniin kuuluvien yritysten kokonaistulos jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken. Jako tehtäisiin direktiiviehdotuksessa esitetyn jakokaavan mukaisesti.
Ehdotettu jakokaava muodostuu jäsenvaltiossa sijaitsevien työntekijöiden lukumäärästä ja heille maksetuista palkoista, jäsenvaltiossa sijaitsevasta varallisuudesta sekä yhtiön myynnin määränpäästä. Jakokaavan avulla tulos pyritään verottamaan maassa, jossa se on muodostunut.
Jakokaavassa on useita ongelmallisia kohtia. Se ei esimerkiksi laske aineetonta omaisuutta tai rahoitusomaisuutta osaksi yhtiön varallisuutta. Suomessa useilla toimialoilla juuri aineettomalla omaisuudella on yritykselle merkittävä arvo. Lisäksi Suomella on pienet kotimarkkinat ja kansainvälisten konsernien tuotantotoimintaa harjoitetaan usein muissa maissa. Ehdotetun jakokaavan soveltaminen merkitsisikin Suomelle verotulojen menetystä.
Ehdotetun järjestelmän myötä EU:n sisällä ongelmallisiksi koetut siirtohinnoittelukysymykset poistuisivat. Siirtohinnoitteluriitojen sijaan syntyisi todennäköisesti kuitenkin kiistoja, jotka koskevat jakokaavan käyttöä ja sen määrittelyä. Lisäksi on otettava huomioon, että siirtohinnoittelu ja samalla sen ongelmat, kuten siirtohinnoitteluun liittyvät veroriidat, jatkuisivat edelleen EU:n ulkopuolella.
Toisen vaiheen CCCTB-järjestelmän säännöksiä ehdotetaan sovellettavaksi vuodesta 2021 alkaen.
Lähde: Keskuskauppakamari
Ensin tarkoituksena on sopia yhteisestä yhtiöveropohjasta (Common Corporate Tax Base, CCTB), ja tämän jälkeen yhdistettyä yhtiöveropohjaa (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB) koskevista jakosäännöksistä. Yhdistetty yhtiöveropohja tarkoittaa, että eri jäsenvaltioissa toimivien konserniyhtiöiden kokonaistulos jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken.
Lue uutinenKorkein oikeus on kumonnut Helsingin hovioikeuden päätöksen, jolla hovioikeus oli hyväksynyt neljän todistajan kuulemisen anonyymisti eli heidän henkilöllisyyttään ja yhteystietojaan paljastamatta. Kuulemista koskeva päätös liittyi törkeää huumausainerikosta koskevaan asiaan.
Lue uutinenVoimassaolevan työsopimuslain mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tulee olla perusteltu syy. Työsopimuslakiin lisätään vuodenvaihteessa säännös, joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä.
Lue uutinen
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.