Hallituksen esityksessä todetaan, että päiväsakkojen korotukselle ei ole rikollisuustilanteeseen liittyvää tarvetta eivätkä rahan arvon aleneminen tai ansiotason nousukaan anna aihetta päiväsakkojärjestelmän yleiseen tarkistamiseen. Esityksen julkilausuttuna nimenomaisena tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti kasvattaa sakoista valtiolle saatavia tuloja korottamalla sakkojen rahamääriä.
Perustuslakivaliokunta toteaa, että kriminalisoinnille on kyettävä esittämään painava yhteiskunnallinen ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste. Tämä lähtökohta koskee myös rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään tehtäviä muutoksia. Perustuslakivaliokunta on aikaisemmin nimenomaisesti todennut, että rikosoikeudellisessa sääntely-yhteydessä fiskaaliset tavoitteet eivät ole hyväksyttäviä perusteita seuraamussääntelylle.
Perusteltu rangaistustaso määräytyy oikeudenmukaisuusnäkökohtien ohella sen mukaan, kuinka hyvin rangaistusten avulla kyetään ehkäisemään rikoksia, millaista yhteiskunnallista ja yksilöllistä rasitusta ja kärsimystä tuon järjestelmän soveltaminen tuottaa sekä mitkä muut keinot yhteiskunnalla olisi käytössään samaan päämäärään pyrittäessä.
Vaikka hallituksen esitys edustaa muodollisesti ja vaikutusarvioltaan moitteetonta lainvalmistelutyötä, esityksessä ei esitetä sakkojen korotuksen hyväksyttävyyden suhteen kunnollisia perusteluita — sellaisia, joissa ehdotus on kytketty perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävään perusteeseen. Perustuslakivaliokunta pitää nyt käsillä olevaa arviointitilannetta poikkeuksellisena ja esitystä valtiosääntöoikeuden kannalta puutteellisesti valmisteltuna.
Perustuslakivaliokunta pitää sinänsä selvänä, ettei perustuslaki aseta tiukkoja rajoja sakkorangaistusten korottamiselle, kunhan muutokset kytketään hyväksyttäviin perusteisiin.
Päätelmänään perustuslakivaliokunta toteaa, että valtiontalouden sopeutustoimia ei voida sellaisenaan pitää hyväksyttävänä perusteena säätää ehdotettuja muutoksia rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään. Lakivaliokunnan on tämän ja edellä todettujen näkökohtien valossa mietintövaliokuntana arvioitava, onko hallituksen esitykseen sisältyville rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän muutosehdotuksille esitettävissä perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä perusteita, joita ei hallituksen esityksessä ole kuvattu. Jos nämä perusteet puuttuvat, lakiesitystä ei voida käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Rangaistusseuraamuksen ankaruuden tulee olla oikeassa suhteessa teon moitittavuuteen, ja rangaistusjärjestelmän kokonaisuudessaan tulee täyttää suhteellisuuden vaatimukset Vaikka ehdotetut muutokset ovat vaikutuksiltaan merkittäviä, eivät ne muuta varallisuusrangaistuksia siinä määrin ankariksi, että ne olisivat selkeästi epäsuhteessa teon moitittavuuteen. Esitys mahtuu näin ollen oikeasuhtaisuuden osalta lainsäätäjän harkintamarginaalin piiriin, jos esitykselle pystytään esittämään hyväksyttävät perusteet.
OpusLexin uutisen kysymyksessä olevasta hallituksen esityksestä (He 1/2016) löydät täältä
Perustuslakivaliokunnan lausunnon löydät täältä
Ensin tarkoituksena on sopia yhteisestä yhtiöveropohjasta (Common Corporate Tax Base, CCTB), ja tämän jälkeen yhdistettyä yhtiöveropohjaa (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB) koskevista jakosäännöksistä. Yhdistetty yhtiöveropohja tarkoittaa, että eri jäsenvaltioissa toimivien konserniyhtiöiden kokonaistulos jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken.
Lue uutinenKorkein oikeus on kumonnut Helsingin hovioikeuden päätöksen, jolla hovioikeus oli hyväksynyt neljän todistajan kuulemisen anonyymisti eli heidän henkilöllisyyttään ja yhteystietojaan paljastamatta. Kuulemista koskeva päätös liittyi törkeää huumausainerikosta koskevaan asiaan.
Lue uutinenVoimassaolevan työsopimuslain mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tulee olla perusteltu syy. Työsopimuslakiin lisätään vuodenvaihteessa säännös, joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä.
Lue uutinen
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.