Opuslex lakiartikkelit

Liikkeen luovutus työsopimuslaissa

19.5.2026 | Eija Heikkinen | AA, OTL, VT / Asianajotoimisto Eija Heikkinen Oy

Työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi sitä, että samaa tai samanarvoista työtä tekeville tulee maksaa samaa palkkaa. Työsopimuslakiin on sisällytetty kuitenkin myös säännös liikkeen luovutuksista: työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Huomioitavaa on, että luovuttaja ja luovutuksensaaja vastaavat yhteisvastuullisesti ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- tai muista työsuhteesta johtuvista saatavista. Luovutuksensaaja ei myöskään saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella.

Velvollisuus harmonisoida työehdot

On selvää, että koska eri työnantajien alaisuudessa työskentelevillä työntekijöillä voi olla laajaltikin vaihtelevat edut, saatetaan herkästi päätyä tilanteeseen, jossa luovutettavan liikkeen työntekijät omaavat paremmat edut kuin luovutuksensaajan alkuperäiset työntekijät. Näitä etuja voivat olla esimerkiksi korkeampi palkka tai paremmat vuosilomaoikeudet. Tällöin soveltuu ns. ”edullisemmuussääntö”, eli luovutuksensaajan on säilytettävä heidän alaisuuteensa siirtyvien työntekijöiden paremmat ehdot eikä voi yksipuolisesti heikentää niitä. Näin ollen liikkeen luovutuksen jälkitilanne voi erityisesti luovutuksensaajan alkuperäisten työntekijöiden näkökulmasta vaikuttaa tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaiselta. Oikeuskäytännön mukaan kuitenkin liikkeen luovutus katsotaan tilanteeksi, jossa luovutuksensaajan “uusien” ja “vanhojen” työntekijöiden (palvelukseen siirtyvien ja hänen palveluksessaan jo olevien) erilainen kohtelu voi olla sallittua. Koska uusien työntekijöiden paremmat ehdot siirtyvät sellaisenaan suoraan työsopimuslain johdosta, on työnantajalla tilapäisesti lakiin perustuva ja hyväksyttävä syy esimerkiksi erilaisen palkkaperusteen soveltamiseen samaa työtä tekevien välillä.

Edellä mainittua ei kuitenkaan tule tulkita siten, että liikkeenluovutuksesta johtuva epätasa-arvoinen tila voitaisiin katsoa pysyvästi hyväksyttäväksi. Korkein oikeus on katsonut, että luovutuksensaajan tulee kuitenkin toiminnallaan pyrkiä kohti tasapuolisen kohtelun velvoitteen täyttämistä. Tähän ei ole tarjottu mitään tyhjentävää aikamäärettä tai listaa keinoista, vaan se tulee toteuttaa kohtuullisessa ajassa käytettävin laillisin keinoin.

Liikkeen luovutus voi siis olla heikosti valmistautuneelle luovutuksensaajalle erittäin kiperä tilanne, sillä hänen on löydettävä epämääräisen siirtymäajan puitteissa lakiin perustuvat keinot, jotka yhdenmukaistavat hänen alaisuudessaan työskentelevien työntekijöiden työehdot. Tämä voi olla erityisen vaikeaa, koska työntekijöillä ei ole velvollisuutta suostua omien ehtojensa heikentämiseen, eikä työnantaja voi ilman irtisanomisperustetta tehdä sitä yksipuolisesti.

Lisää aihealueesta

Työ ja virka, Yritystoiminta 17.2.2026

KILPAILUKIELTOLAUSEKKEESTA

Kilpailukieltoa koskeva sopimusehto voi olla osa työsopimusta tai se voi olla myös yrityskaupan ehto. Työsopimuslaissa säännelty kilpailukielto Kilpailukieltosopimuksesta säännellään työsopimuslain 3 luvussa. Työsopimuslaissa määrätään, että…

Sinikka Kelhä

asianajaja, varatuomari / Asianajotoimisto Kelhä & Turto Oy

Työ ja virka, Urheiluoikeus, Yleinen 28.11.2025

Päävalmentajasopimusten työoikeudelliset erityispiirteet

Ammattilaistason joukkueurheilussa työsopimukset tehdään ns. perinteiseen toimintaympäristöön verrattuna varsin eri tavoin ja erilaisista lähtökohdista. Tässä kirjoituksessa tarkastelen lyhyesti sitä, miten ammattiurheilujoukkueiden päävalmentajan työsuhde eroaa ns.…

Valtteri Pakkanen

Juristi / Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

Työ ja virka, Yleinen 3.11.2025

Nyt tuli purku!

Työsopimuksen purkaminen heti on työsuhteen voimassaolon poikkeuksellinen päättämiskeino, koska se ankaruudellaan päättää työsopimuksen välittömästi. Työsopimuksen purkaminen edellyttää erittäin painavaa syytä, eli purkuperusteena on oltava niin…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajaja, Asianajotoimisto Kontturi & Co

Yritystoiminta 6.10.2025

Konkurssimenettelyn oikeusvaikutukset – mitä yrityksen ja velkojien on hyvä tietää?

Konkurssi on yrityksen maksukyvyttömyyteen perustuva menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään velkojen maksamiseen. Konkurssimenettelyn alkaminen aiheuttaa useita oikeudellisia vaikutuksia, jotka koskettavat sekä velallista että velkojia.…

Tommi Hurri

Asianajaja, varatuomari / ALTIUS Asianajotoimisto Oy

Työ ja virka 16.4.2025

Varoitusasiaa!

Varoittaminen ennen irtisanomista on lähtökohtaisesti työsuhteen päättämistä edeltävä laillisen irtisanomisen perusedellytys, mutta miksi: Miksi työntekijää on varoitettava? Ennen työntekijän työsuhteen päättämistä työnantajan tulee turvautua varoittamiseen,…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajaja, Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 2.4.2025

Kilpailukielto

Kilpailukielto! Mitä kielto tarkoittaa ja milloin kielto on voimassa? Jo suoraan lain nojalla kilpailevan toiminnan kielto on voimassa työsuhteen aikana, mutta jo työntekijän oikeutta harjoittaa…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajaja, Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 19.3.2025

Kohtuutonta!

Kohtuutonta! Työsopimusehdon soveltaminen, kuten kilpailukieltoehto ja salassapitoehto, voi joissain tapauksissa olla hyvän tavan vastausta tai muutoin kohtuutonta. Kohtuuttomaan sopimusehtoon voidaan puuttua ja tällöin ehtoa voidaan…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajaja, Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 26.3.2024

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”?

Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia.…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 9.11.2023

Kilpailukieltoja koskeva muutos

Työmarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 4.4.2023

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta,…

Opuslex

Opuslexin toimitus