Osakkuus on työntekijälle oiva kannustin ja tilaisuus edetä uralla. Työantajan intressejä tarjota osakkuutta työntekijälle ovat mm. yhtiölle tärkeiden työntekijöiden sitouttaminen ja kannustaminen kehittämään yhtiötä eteenpäin. Intressejä voi olla monia. Joissakin tapauksissa se voi olla jopa se, että liiketoiminta on kannattamatonta.
Usein osakkuuden yhteydessä tulee neuvoteltavaksi osakassopimus. Osakassopimuksella osakkaat sopivat yhteisistä pelisäännöistä mm. hallinnosta, voitonjaosta, osakkeidenlunastamisesta jne.
Tässä yhteydessä tulevan pienosakkaan on tärkeä ymmärtää mihin on sitoutumassa. Osakassopimuksella sovitaan usein myös kilpailukielloista ja sopimussakosta. Mainitut ehdot voivat tulevaisuudessa rajoittaa pienosakkaan mahdollisuuksia työllistyä oman alansa töihin ja aiheuttaa muutoinkin epäselviä tilanteita ja merkittävää taloudellista vahinkoa.
Tämän johdosta on tärkeää, että osakassopimuksella sovitaan, miten osakkuudesta pääsee eroon, ja että pienosakas on huolellisesti arvioinut huonojen ehtojen riskit. Kahden vuoden kilpailukiellon aiheuttama tulonmenetys voi helposti olla työntekijälle 100.000 euroa (50.000 euron vuositulot). Osakassopimus voi pahimmillaan olla sellainen, että siihen on yksipuolisesti laadittu todella ankaria ehtoja, enempää miettimättä mikä merkitys niillä on sopijapuolelle mahdollisessa erossa. Pahimmillaan osapuolet ovat niin pahoissa riidoissa, että asioista ei edes pystytä keskustelemaan.
Tämän seurauksena osakas sitoutuu toimisuhteensa kestäessä ja 24 kuukautta sen päättymisestä lukien olemaan suoraan tai välillisesti harjoittamatta kilpailevaa toimintaa yhtiön ja konserniin kuuluvien muiden yhtiöiden kanssa.
Erotilanteessa ensimmäinen kysymys on: sitooko osakassopimus minua? Milloin voin mennä muualle töihin? Millä elän seuraavat kaksi vuotta? Enkö oikeasti voi lähteä täältä pois? Sitooko kilpailukielto osakasta vaikka joutuisit itsestäsi riippumattomista syistä luopumaan osakkeista? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, mutta niihin pitäisi etsiä vastauksia ennen allekirjoittamista. Sopimukset lähtökohtaisesti sitovat osapuolia.
Osakas sitoutuu maksamaan yhtiölle sopimussakkona 50.000 euroa joka kerta, kun osakas rikkoo edellä tässä sopimuksessa hänelle asetettuja velvoitteita esimerkiksi kilpailukielto.
Asetelma on huono. Vastapuolella rikkomustilanteessa ei ole toinen osakas vaan yhtiö, jolla on oikeusturvavakuutus ja lähtökohtaisesti huomattavat taloudelliset voimavarat suhteessa yksityishenkilöön. Pahimmat sudenkuopat ovat vältettävissä perehtymällä työnantajan esittämään osakassopimukseen huolellisesti ja miettimällä mitä ehdoista seuraa, jos haluan jostain syystä vaihtaa työpaikkaa. Työantajalle voi ehdottaa lyhyempää kilpailukieltoa tai jopa korvauksen maksamista kilpailukiellon noudattamisesta. Muutoksia voi myös ehdottaa esimerkiksi sopimussakkoon tai mitä vaan. Työnantajasi kuitenkin haluaa sinut osakkaaksi, joten kysymyksessä pitäisi tässä vaiheessa olla aito neuvottelutilanne.
Juha Teperi
asianajaja, Espoo
Asianajotoimisto Teperi & Co Oy, Kalevankatu 3 A 00100, Helsinki, p. 09 6866 100
Osakkuus on työntekijälle oiva kannustin ja tilaisuus edetä uralla. Työantajan intressejä tarjota osakkuutta työntekijälle ovat mm. yhtiölle tärkeiden työntekijöiden sitouttaminen ja kannustaminen kehittämään yhtiötä eteenpäin. Intressejä voi olla monia. Joissakin tapauksissa se voi olla jopa se, että liiketoiminta on kannattamatonta.
Lue blogi
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.