Rikos

Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen

Julkaistu: 17.04.2021

Rikoksen yrittäminen on rangaistavaa, jos tietyn rikoksen kohdalla on näin erikseen säädetty. Esimerkiksi varkautta koskevassa rikoslain pykälässä lukee ”Yritys on rangaistava”. Rikoksen yrityksestä ei kuitenkaan rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Tällöin puhutaan yrityksestä luopumisesta tai tehokkaasta katumuksesta.

Yrityksestä luopuminen tapahtuu ns. päättymättömän yrityksen tilanteissa. Tällöin ei ole vielä tehty kaikkia toimia rikoksen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi varastettavaa omaisuutta ei ole otettu vielä haltuun. Tehokas katuminen on taas kyseessä, kun kaikki toimet rikoksen aikaansaamiseksi on tehty, mutta seuraus ei ole vielä ilmennyt. Esimerkiksi henkilöä on puukotettu hengenvaarallisesti, mutta seuraus estetään saattamalla tämä sairaalahoitoon. Kun rikos on tullut täytetyksi, ei sitä voida enää tehokkaasti katua. Rikossaaliin palauttaminen ei ole tehokasta katumista.

Yrityksestä luopumisen ja tehokkaan katumisen tulee olla vapaaehtoista. Vapaaehtoisena ei pidetä teosta luopumista ulkoisten esteiden takia. Murtovaras, joka jättää saalin ryöstämättä kuullessaan poliisin saapuvan paikalle, ei luovu rikoksen yrityksestä vapaaehtoisesti. Rajanveto vapaaehtoisen ja ei-vapaaehtoisen luopumisen välillä voi olla hankala löytää käytännössä.

Yrityksestä luopuminen tai tehokas katuminen on mahdollista myös tilanteissa, joissa rikokseen on ollut useampia osallistujia. Osallinen voi olla yksi tekijöistä, avunantaja tai yllyttäjä. Edellytyksenä on, että rikokseen osallinen on saanut muut osalliset luopumaan rikoksen täyttämisestä tai muuten kyennyt estämään tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Osallinen voi myös vapautua rangaistusvastuusta, jos hän poistaa oman toimintansa merkityksen rikoksen toteuttamisessa, vaikka muut rikoksen toteuttaisivatkin. Esimerkiksi aiemmin toimitetun rikoksentekovälineen takaisin pyytäminen voidaan katsoa oman toiminnan merkityksen poistamiseksi.

On myös mahdollista, että tekijä (tai edellisen tavoin yllyttäjä tai avunantaja) vapautuu vastuusta, vaikka rikos jää täyttymättä tai tunnusmerkistössä tarkoitettu seuraus syntymättä hänestä riippumattomasta syystä, jos hän kuitenkin vapaaehtoisesti ja vakavasti pyrkii estämään rikoksen täyttymisen tai seurauksen syntymisen.  Riippumaton syy voi olla kolmannen henkilön toiminta tai vaikka joku luonnontapahtuma. Esimerkiksi puukottajan on katsottu tehokkaasti katuneen tapon yritystä, kun hän soitti uhrilleen ambulanssin, vaikka puukotushaava jälkikäteen tarkasteltuna ei ollutkaan hengenvaarallinen.

Vaikka yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen poistavat rikosvastuun rikoksen yrityksestä, voi toiminta kattaa muun rikoksen tunnusmerkistön. Tästä rikoksesta ei rikosvastuu katoa. Edellisen esimerkin tilanteessa puukottaja syyllistyi törkeään pahoinpitelyyn, vaikka syyte hylättiin tapon yrityksestä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hätävarjelun liioittelu

Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.

Lue artikkeli

Artikkelit

Tehokas katuminen rikosoikeudessa

Rikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rikoksen vanhentumisesta

Rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.