Rikos

Väärennys

Julkaistu: 28.07.2020

Rikoslain mukaan väärennykseen syyllistyy se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena. Todisteena käyttäminen ei tarkoita pelkästään todistelua tuomioistuimessa tai viranomaisen luona, vaan kattaa tilanteet, joissa tietty tosiasia vahvistetaan jonkin todistuskappaleen avulla, kuten esim. henkilöllisyyden todistaminen pankissa.

Väärä asiakirja tai todistuskappale voidaan joko valmistaa (tai valmistuttaa) tai väärentää. Väärentämisessä aidon asiakirjan sisältö muutetaan todistelun kannalta olennaisilta osin. Edellytyksenä näiden tekojen rangaistavuudelle on, että väärää asiakirjaa tai todistuskappaletta aiotaan käyttää harhauttavana todisteena. Tämä tarkoittaa, että väärennyksellä pyritään uskottelemaan sen vastaanottaja väärennyksen aitoudesta ja pyritään saamaan tämä tekemään tai jättämään tekemättä jotain. Ns. harmittomat väärennykset, joita ei ole tarkoitus käyttää harhauttavana todisteena, eivät ole rangaistavia.

Väärennykseen voi myös syyllistyä pelkästään käyttämällä väärää tai väärennettyä todistuskappaletta harhaanjohtavana todisteena. Harhauttavana todisteena käyttäminen tarkoittaa sen esittämisestä ulkopuoliselle sellaisissa olosuhteissa, että tällä on todellinen mahdollisuus erehtyä luulemaan väärennystä aidoksi. Vaikka vastaanottaja olisi tietoinen todistuskappaleen epäaitoudesta, on toiminta rangaistavaa, jos esittäjä uskoo voivansa harhauttaa vastaanottajaa. Käyttäminen tulee usein kyseeseen tilanteissa, joissa joku muu on valmistanut tai väärentänyt todistuskappaleen.

Rikoslaki määrittelee todistuskappaleen tarkoittavan asiakirjaa ja sen näköisjäljennöstä, merkkiä, leimaa, rekisterikilpeä, ääni- ja kuvatallennetta, piirturin, laskimen tai muun vastaavan teknisen laitteen tuottamaa tallennetta sekä automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvaa tallennetta, jos sitä käytetään tai voidaan käyttää oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena oikeuksista, velvoitteista tai tosiasioista. Lähes kaikki asiakirjat, joilla on merkitystä todistuskappaleina, voivat olla väärennyksen kohteita.

Väärennyksestä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Rikoslaissa on myös väärennyksen lievä ja törkeä tekomuoto. Lievässä väärennyksessä väärennys on ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Törkeässä väärennyksessä väärennyksen kohde on merkittävä tai siinä on käytetty erityistä suunnitelmallisuutta tai teknisisiä apulaitteita ja väärennys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Väärennysrikoksia ovat myös laissa tarkemmin määritellyt väärennysaineiston hallussapito ja maastomerkin väärennys.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Syyttäjä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana.

Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kavallus

Kavallus voidaan jakaa kolmeen eri tekotapaan: esinekavallukseen, löytötavaran kavallukseen ja saatavan kavallukseen. Kavalluksen erottaa varkaudesta ensisijaisesti omaisuuden hallussapito. Kavalluksessa tekijä anastaa hallussaan olevaa omaisuutta, kun taas varkaudessa kyse on toisen hallusta anastamisesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä eroa on varkaudella, käyttövarkaudella ja luvattomalla käytöllä?

Rikoslain 28 luvussa säädetään varkaudesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja luvattomasta käytöstä. Nämä rikokset ovat melko samankaltaisia, joten on syytä käsitellä niitä erottavia tekijöitä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.