Rikoslain 21 luku käsittelee henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Luvun kolme ensimmäistä pykälää käsittelevät toisen ihmisen hengen tahallista riistämistä. Nämä rikokset ovat tappo, murha ja surma. Mikä eroa näillä kolmella on?
Tappo on toisen tahallisen tappamisen perusrikos. Taposta tuomitaan vankeutta määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Myös tapon yritys on rangaistavaa.
Murha on tapon törkeä tekomuoto. Rikoslaissa luetellaan neljä ankaroittamisperustetta. Jos yksi näistä täyttyy ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, tulee rikoksentekijä tuomita murhasta. Ensimmäinen ankaroittamisperuste on vakaa harkinta. Vakaa harkinta tarkoittaa usein tapon etukäteen suunnittelua. Esim. tekovälineiden hankkiminen etukäteen on osoitus vakaasta harkinnasta. Myös palkkamurhatilanteet kuuluvat tähän kategoriaan. Toinen ankaroittamisperuste on erityisen raa`alla tai julmalla tavalla toteutettu tappo. Raakuutta ja julmuutta ei voi tyhjentävästi määritellä, mutta esim. kidutustyyppinen tappaminen osoittaa julmuutta. Myös useammat teräaseen iskut tai ammutut luodit indikoivat, että teko on tehty erityisen raa´asti tai julmasti.
Kolmas ankaroittamisperuste on kyseessä, jos tapon toteuttaminen tapahtuu vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen. Pelkkä yleinen vaara, esim. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, ei riitä, vaan vaaran on oltava vakava. Vakava yleinen vaara voisi toteutua esim. räjähteen käyttämisessä väkijoukon läheisyydessä. Neljäs ja viimeinen ankaroittamisperuste on virkamiehen tappaminen hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi. Poliisien tappaminen heidän ollessa virkatehtävissä on tyypillisin esimerkkitapaus neljännestä ankaroittamisperusteesta.
Ankaroittamisperusteen täyttymisen lisäksi rikoksen tulee kokonaisuutena arvostellen olla törkeä, jotta se katsotaan murhaksi. Tämä siis tarkoittaa törkeyttä verraten normaaliin tapporikokseen. Murhasta tuomitaan vankeuteen elinkautiseksi. Murhan yritys on rangaistava.
Surmasta on kyse, jos tappo on tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa. Rikoksen poikkeukselliset olosuhteet, rikoksentekijän vaikuttimet ja muut rikokseen liittyvät seikat otetaan huomioon arvioidessa lieventäviä asianhaaroja. Tällaiset olosuhteet voivat olla esim. pakkotilaa muistuttavat tilanteet tai suuren järkytyksen vallassa tehdyt teot. Surmasta tuomitaan vähintään neljäksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Surman yritys on rangaistava.
Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.
Lue artikkeliRikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.
Lue artikkeliRikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.