Rikos

Syyttämättäjättämispäätös

Julkaistu: 15.01.2021

Poliisin suoritettua esitutkinnan rikosasia siirretään syyttäjälle syyteharkintaan. Syyttäjän on lain mukaan nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos se on laissa säädetty rangaistavaksi, sen syyteoikeus ei ole vanhentunut ja on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Jos nämä edellytykset eivät täyty, on syyttäjän tehtävä päätös syyttämättä jättämisestä. Jos kysymys on ns. asianomistajarikoksesta, ei syyttäjä saa nostaa syytettä, jos asianomistaja ei ole tehnyt syyttämispyyntöä.

Lisäksi syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta ns. harkinnanvaraisella perusteella. Näitä perusteita voidaan käyttää rikoksen vähäisyyden, rikoksentekijän nuoruuden, oikeudenkäynnin ja rangaistuksen kohtuuttomuuden, ns. konkurrenssin, asian jatkamisen kustannusten tai toisen rikoksen tunnustamisen perusteella. Syyte voidaan myös jättää nostamatta erityissääntöjen nojalla. Erityissäännöillä tarkoitetaan rikoslaissa ja muissa laeissa olevia tiettyjä rikoslajeja koskevia säännöksiä, jotka oikeuttavat syyttämättä jättämiseen. Kun syyttäjä harkitsee syytteen nostamatta jättämistä, hänen on arvioitava, edellyttääkö tärkeä yleinen tai yksityinen etu syytteen nostamista.

Useimmiten syyttämättä jättäminen tehdään todennäköisten syiden puutteen tai rikoksen vähäisyyden perusteella. Jos asiassa ei ole todennäköisiä syitä epäillä rikosta, näyttö voi puuttua joko rikoksen tapahtumisesta tai epäillyn syyllisyydestä.

Syyttämättä jättäminen rikoksen vähäisyyden perusteella edellyttää, että epäillystä rikoksesta ei olisi odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja sitä on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä rikoksesta epäillyn syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä. Vähäisyyttä arvioidessa on kiinnitettävä huomiota siihen, onko rikosta pidettävä rikoslajin normaalitapaukseen verrattuna vähäisenä. Tarkoitus ei ole, että rikoksentekijä jätettäisiin säännönmukaisesti syyttämättä jostakin vähäisenä pidettävästä rikoslajista.

Syyttämättä jättämisestä on tehtävä päätös, joka on annettava syyttämättä jätetylle ja asianomaiselle. Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä ne seikat ja todisteet sekä näytön arviointi ja oikeudellinen päättely, joihin päätös perustuu. Syyttäjä saa peruttaa päätöksensä, mutta peruuttaminen edellyttää, että asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.

Asianomistajalla on oikeus itse nostaa syyte rikoksesta, jos syyttäjä on tehnyt päätöksen olla nostamatta syytettä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Syyttäjä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana.

Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kavallus

Kavallus voidaan jakaa kolmeen eri tekotapaan: esinekavallukseen, löytötavaran kavallukseen ja saatavan kavallukseen. Kavalluksen erottaa varkaudesta ensisijaisesti omaisuuden hallussapito. Kavalluksessa tekijä anastaa hallussaan olevaa omaisuutta, kun taas varkaudessa kyse on toisen hallusta anastamisesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä eroa on varkaudella, käyttövarkaudella ja luvattomalla käytöllä?

Rikoslain 28 luvussa säädetään varkaudesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja luvattomasta käytöstä. Nämä rikokset ovat melko samankaltaisia, joten on syytä käsitellä niitä erottavia tekijöitä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.