Rikos

Syyttäjä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana.

Julkaistu: 01.08.2021

Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Vaatimuksen tulee kohdistua nimenomaan rikosasian vastaajaan. Syyttäjä on asianomistajan lisäksi velvollinen ajamaan asianomistajan kuolinpesän tai konkurssipesän vaatimuksia, jos asianomistaja on kuollut tai mennyt konkurssiin. Velvollisuus on myös silloin, kun oikeus vaatimuksen esittämiseen on siirtynyt esim. vakuutusyhtiölle. Vaatimus tulee perustua niihin samoihin seikkoihin, joihin syyttäjä on vedonnut syytteensä tueksi.

Syyttäjä voi kieltäytyä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajamisesta, jos vaatimuksen ajaminen aiheuttaisi olennaista haittaa, tai jos vaatimus on ilmeisen perusteeton. Olennaista haittaa yksityisoikeudellinen vaatimus aiheuttaa esimerkiksi silloin, kun sen selvittäminen aiheuttaisi rikosasian käsittelyn viivästymisen tai veisi olennaisen paljon voimavaroja. Pelkästään yksityisoikeudellisen vaatimuksen suuri määrä, ei tee siitä olennaisesti haitallista. Ilmeisen perusteeton vaatimus voi olla ylisuuri vahinkoon nähden tai sellainen, josta ei ole esitettävissä riittävää näyttöä.

Syyttäjä on velvollinen hakemaan yksityisoikeudellista vaatimusta koskevaan ratkaisuun muutosta, jos hän hakee samalla rikosasiassa annettuun ratkaisuun muutosta. Samoin syyttäjä on velvollinen vastaamaan yksityisoikeudellisessa vaatimuksesta tehtyyn valitukseen, jos siihen haetaan muutosta yhdessä rikosasian kanssa. Jos kyse on pelkästään muutoksenhausta yksityisoikeudelliseen vaatimukseen, ei syyttäjällä ole velvollisuutta muutoksenhakuun tai vastaamiseen.

Syyttäjä ei saa ottaa palkkiota yksityisoikeudellisten vaatimusten ajamisesta. Asianomistaja tosin vastaa niistä kuluista, jotka johtuvat hänen vaatimuksensa selvittämiseksi tarvittavan todistelun hankkimisesta. Syyttäjä on velvollinen vaatimaan, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan nämä kustannukset.

Asianomistajan on esitettävä pyyntö syyttäjän ajamasta yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta esitutkinnassa tai suoraan syyttäjälle. Samalla hänen on ilmoitettava seikat, joihin vaatimus perustuu. Jos syyttäjä ei ota vaatimusta hoidettavakseen, asianomistajalle on ilmoitettava asiasta ajoissa, jotta tämä voi itse panna vireille vaatimuksensa syyteasian yhteydessä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Syyttäjä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana.

Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kavallus

Kavallus voidaan jakaa kolmeen eri tekotapaan: esinekavallukseen, löytötavaran kavallukseen ja saatavan kavallukseen. Kavalluksen erottaa varkaudesta ensisijaisesti omaisuuden hallussapito. Kavalluksessa tekijä anastaa hallussaan olevaa omaisuutta, kun taas varkaudessa kyse on toisen hallusta anastamisesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä eroa on varkaudella, käyttövarkaudella ja luvattomalla käytöllä?

Rikoslain 28 luvussa säädetään varkaudesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja luvattomasta käytöstä. Nämä rikokset ovat melko samankaltaisia, joten on syytä käsitellä niitä erottavia tekijöitä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.