Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.
Vaatimuksen tulee kohdistua nimenomaan rikosasian vastaajaan. Syyttäjä on asianomistajan lisäksi velvollinen ajamaan asianomistajan kuolinpesän tai konkurssipesän vaatimuksia, jos asianomistaja on kuollut tai mennyt konkurssiin. Velvollisuus on myös silloin, kun oikeus vaatimuksen esittämiseen on siirtynyt esim. vakuutusyhtiölle. Vaatimus tulee perustua niihin samoihin seikkoihin, joihin syyttäjä on vedonnut syytteensä tueksi.
Syyttäjä voi kieltäytyä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajamisesta, jos vaatimuksen ajaminen aiheuttaisi olennaista haittaa, tai jos vaatimus on ilmeisen perusteeton. Olennaista haittaa yksityisoikeudellinen vaatimus aiheuttaa esimerkiksi silloin, kun sen selvittäminen aiheuttaisi rikosasian käsittelyn viivästymisen tai veisi olennaisen paljon voimavaroja. Pelkästään yksityisoikeudellisen vaatimuksen suuri määrä, ei tee siitä olennaisesti haitallista. Ilmeisen perusteeton vaatimus voi olla ylisuuri vahinkoon nähden tai sellainen, josta ei ole esitettävissä riittävää näyttöä.
Syyttäjä on velvollinen hakemaan yksityisoikeudellista vaatimusta koskevaan ratkaisuun muutosta, jos hän hakee samalla rikosasiassa annettuun ratkaisuun muutosta. Samoin syyttäjä on velvollinen vastaamaan yksityisoikeudellisessa vaatimuksesta tehtyyn valitukseen, jos siihen haetaan muutosta yhdessä rikosasian kanssa. Jos kyse on pelkästään muutoksenhausta yksityisoikeudelliseen vaatimukseen, ei syyttäjällä ole velvollisuutta muutoksenhakuun tai vastaamiseen.
Syyttäjä ei saa ottaa palkkiota yksityisoikeudellisten vaatimusten ajamisesta. Asianomistaja tosin vastaa niistä kuluista, jotka johtuvat hänen vaatimuksensa selvittämiseksi tarvittavan todistelun hankkimisesta. Syyttäjä on velvollinen vaatimaan, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan nämä kustannukset.
Asianomistajan on esitettävä pyyntö syyttäjän ajamasta yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta esitutkinnassa tai suoraan syyttäjälle. Samalla hänen on ilmoitettava seikat, joihin vaatimus perustuu. Jos syyttäjä ei ota vaatimusta hoidettavakseen, asianomistajalle on ilmoitettava asiasta ajoissa, jotta tämä voi itse panna vireille vaatimuksensa syyteasian yhteydessä.
Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.
Lue artikkeliRikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.
Lue artikkeliRikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.