Rikosvastuun edellytyksenä on, että tekijä on täyttänyt viisitoista vuotta teon hetkellä ja hän on syyntakeinen. Syyntakeisuudella tarkoitetaan riittävää psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä tekojensa ymmärtämiseen. Syyntakeettomuus on poikkeustila, jossa henkilöllä ei ole edellä mainittua psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä.
Syyntakeeton on henkilö, joka ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt. Syyntakeettomuus edellyttää, että henkilöllä on tekohetkellä psyykkisesti poikkeava tila ja että tämän tilan takia häneltä puuttuu tekoa koskeva ymmärrys tai käyttäytymisen säätelykyky. Syyntakeettomuus johtuu joko ymmärryksen tai kontrollin puutteesta. Syyntakeettomuutta arvioitaessa arvioidaan mikä on todetun psyykkisen tilan vaikutus tekijään kykyyn erottaa oikea ja väärä toisistaan, kykyyn tehdä kohtuullisen tarkkoja havaintoja ympäröivästä todellisuudesta ja hänen mahdollisuuksiinsa hallita omaa toimintaansa. Syyntakeettomuus arvioidaan tarkastellen mielentilaa tekohetkellä, joten tilan myöhemmällä muuttumisella ei ole arvion kannalta ole väliä.
Syyntakeisen ja syyntakeettoman lisäksi henkilö voidaan katsoa alentuneesti syyntakeiseksi. Jos henkilön kyky ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut, katsotaan hänet alentuneesti syyntakeiseksi. Alentunut syyntakeisuus lieventää syyllisyysmoitetta, mutta ei poista sitä kokonaan. Alentunut syyntakeisuus ei edellytä psyykkiseltä poikkeustilalta edellisen kaltaista vakavuutta. Riittää että tekijän ymmärryskyky tai kontrollointikyky on merkittävästi alentunut. Alentunut syyntakeisuus johtaa usein rangaistuksen lieventämiseen, tosin alentuneesti syyntakeisellekin voidaan tuomita rikoslajikohtainen maksimirangaistus.
Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole erityisen painavia syitä. Jos tekijä on pakotettu juomaan liiallinen määrä alkoholia tai jos hän on vahingossa ottanut huumeita luullen niitä perustellusti harmittomaksi, voidaan tämä katsoa syyntakeisuutta alentavana seikkana. Erityisen painavat syyt itse aiheutetussa päihtymyksessä tai tajunnan häiriöissä tulevat harvoin kysymykseen, mutta esim. alkoholin ja lääkkeiden yllättävä yhteisvaikutus voitaisiin tällaiseksi laskea. Kovakaan humalatila ei siis lähtökohtaisesti poista tekijän rikosvastuuta.
Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.
Lue artikkeliRikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.
Lue artikkeliRikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.