Rikos

Syyntakeisuus, alentunut syyntakeisuus ja syyntakeettomuus

Julkaistu: 23.01.2020

Rikosvastuun edellytyksenä on, että tekijä on täyttänyt viisitoista vuotta teon hetkellä ja hän on syyntakeinen. Syyntakeisuudella tarkoitetaan riittävää psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä tekojensa ymmärtämiseen. Syyntakeettomuus on poikkeustila, jossa henkilöllä ei ole edellä mainittua psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä.

Syyntakeeton on henkilö, joka ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt. Syyntakeettomuus edellyttää, että henkilöllä on tekohetkellä psyykkisesti poikkeava tila ja että tämän tilan takia häneltä puuttuu tekoa koskeva ymmärrys tai käyttäytymisen säätelykyky. Syyntakeettomuus johtuu joko ymmärryksen tai kontrollin puutteesta. Syyntakeettomuutta arvioitaessa arvioidaan mikä on todetun psyykkisen tilan vaikutus tekijään kykyyn erottaa oikea ja väärä toisistaan, kykyyn tehdä kohtuullisen tarkkoja havaintoja ympäröivästä todellisuudesta ja hänen mahdollisuuksiinsa hallita omaa toimintaansa. Syyntakeettomuus arvioidaan tarkastellen mielentilaa tekohetkellä, joten tilan myöhemmällä muuttumisella ei ole arvion kannalta ole väliä.

Syyntakeisen ja syyntakeettoman lisäksi henkilö voidaan katsoa alentuneesti syyntakeiseksi. Jos henkilön kyky ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut, katsotaan hänet alentuneesti syyntakeiseksi. Alentunut syyntakeisuus lieventää syyllisyysmoitetta, mutta ei poista sitä kokonaan. Alentunut syyntakeisuus ei edellytä psyykkiseltä poikkeustilalta edellisen kaltaista vakavuutta. Riittää että tekijän ymmärryskyky tai kontrollointikyky on merkittävästi alentunut. Alentunut syyntakeisuus johtaa usein rangaistuksen lieventämiseen, tosin alentuneesti syyntakeisellekin voidaan tuomita rikoslajikohtainen maksimirangaistus.

Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole erityisen painavia syitä. Jos tekijä on pakotettu juomaan liiallinen määrä alkoholia tai jos hän on vahingossa ottanut huumeita luullen niitä perustellusti harmittomaksi, voidaan tämä katsoa syyntakeisuutta alentavana seikkana. Erityisen painavat syyt itse aiheutetussa päihtymyksessä tai tajunnan häiriöissä tulevat harvoin kysymykseen, mutta esim. alkoholin ja lääkkeiden yllättävä yhteisvaikutus voitaisiin tällaiseksi laskea. Kovakaan humalatila ei siis lähtökohtaisesti poista tekijän rikosvastuuta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Liikenneturvallisuuden vaarantaminen

Rikoslain mukaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan se, joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen

Rikoksen yrittäminen on rangaistavaa, jos tietyn rikoksen kohdalla on näin erikseen säädetty. Esimerkiksi varkautta koskevassa rikoslain pykälässä lukee ”Yritys on rangaistava”. Rikoksen yrityksestä ei kuitenkaan rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Missä tilanteissa poliisi voi käyttää voimakeinoja?

Poliisilaissa säädetään niistä tilanteista, joissa poliisimiehellä on oikeus käyttää voimakeinoja. Poliisimiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi...

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.