Rikos

Salakatselu ja salakuuntelu

Julkaistu: 27.04.2020

Rikoslain 24 luvussa säädetään rangaistavaksi salakatselu ja salakuuntelu. Myös näiden tekojen valmistelu on rikos. Salakuuntelussa on kyse oikeudettomasta kuuntelusta tai tallentamisesta, joka tapahtuu teknisellä laitteella. Salakatselussa on taas kyse oikeudettomasta katselemisesta tai kuvaamisesta teknisellä laitteella. Molemmissa tarvitaan teknillinen laite, jotta toiminnasta tulee rangaistavaa. Normaaleja apuvälineitä, kuten silmälaseja tai kuulolaitetta ei katsota tekniseksi laitteeksi.

Salakuuntelua on ensinnäkin kuuntelu tai tallentaminen, joka kohdistuu kotirauhan piirissä tapahtuvaan tai syntyvään keskusteluun, puheeseen tai muuhun yksityiselämästä aiheutuvaan ääneen, jota ei ole tarkoitettu kuulijan tietoon. Kuuntelun tai tallentamisen ei tarvitse olla salaista ollakseen rangaistavaa, jos se tapahtuu kotirauhan piirissä. Kuuntelija ja laitteet voivat myös olla kotirauhan ulkopuolella. Teko on rangaistavaa, vaikka äänitys kohdistuisi vain siihen mitä omin korvinkin voi kuulla. Tarkoitus on rangaista yksityiselämän toiminnasta aiheutuvien äänien äänitystä. Naapurin koiran haukkumista voi tallentaa, mutta rakkauselämään liittyviä ääniä ei voi.

Kotirauhan ulkopuolella suojataan vain puheen kuuntelemista ja tallentamista. Edellytyksenä on, että kuuntelu tai tallentaminen tapahtuu salaa, puhetta ei ole tarkoitettu hänen tai muun ulkopuolisen tietoon ja puhe tapahtuu sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puheitaan. Kotirauhan ulkopuolella salakuuntelun soveltamisala on pienempi. Yhdenkin ulkopuolisen tietoon tarkoitettu puhe ei saa suojaa. Ravintolassa tai junassa käyty keskustelu saa suojaa vain sillä edellytyksellä, ettei ulkopuolisen voi olettaa sitä kuulevan ilman erityistä laitetta.

Salakatselua on tarkkailu, joka kohdistuu kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaan henkilöön. Suojan on tarkoitus koskea intiimejä yksityisyyteen kuuluvia toimia. Ravintoloiden vessat ja kauppojen sovitustilat kuuluvat suojan piiriin, kuten myös suihku- ja saunatilat. Salakatselun suoja ei ulotu yleisille paikoille kuten esim. kaduille, torille, kauppoihin.

Salakatselu voi myös tapahtua, jos katseleminen tai kuvaaminen kohdistuu julkisrauhan suojaamassa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaan henkilöön tämän yksityisyyttä loukaten. Tarkoituksena on suojata yksityisyyttä tilanteissa ja paikoissa, joissa ihmiset pitävät yksityiselämäänsä kuuluvana tai eri syistä arkaluonteisena. Tällaisia voivat olla esim. yksityisten järjestöjen kokoukset ja muut yksityiset tilaisuudet. Sairaalassa oleskelukin on suojan piirissä. Tällä suojataan myös virastoissa ja toimistoissa työskentelevien yksityisyyttä.

Se onko salakatselu yksityisyyttä loukkaavaa, tulee arvioida tapauskohtaisesti ottaen huomioon mm. kuvattavan ja kuvaajan välinen suhde, kuvauksen kesto ja kuvattavan mahdollinen kieltäytyminen. Avoin kameravalvonta, johon kuvattavat osaavat varautua ja joka ei kohdistu kenenkään erityisesti ja on vain ohimenevää, ei ole rangaistavaa. Jos salakatselu suoritetaan laitteella, joka tallentaa myös ääntä, kuten videokameralla, voidaan soveltaa myös salakuuntelua koskevaa pykälää.

Sekä salakuuntelun, että salakatselun valmistelu on rangaistavaa. Valmistelusta tuomitaan se, joka sijoittaa salakuunteluun tai salakatseluun tarkoitetun laitteen salakuuntelussa tai -katselussa käytettäväksi. Esim. nauhurin piilottaminen työpöydän laatikkoon nauhoittamista varten katsotaan valmisteluksi. Valmistelussa on olennaista, että laite sijoitettu juuri salakuuntelua tai salakatselua varten.

Salakuuntelusta ja salakatselusta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Valmistelusta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Myös salakuuntelun ja salakatselun yritys ovat rangaistavia.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hätävarjelun liioittelu

Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.

Lue artikkeli

Artikkelit

Tehokas katuminen rikosoikeudessa

Rikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rikoksen vanhentumisesta

Rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.