Rikoslain mukaan petoksesta on tuomittava se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä.
Petoksessa tulee siis tavoitella oikeudetonta taloudellista hyötyä tai petos tulee tehdä toisen vahingoittamistarkoituksessa. Vahingoittamistarkoitus on näistä harvinaisempi ja se usein sekoittuu hyötytarkoitukseen, koska vahingoittaminen voi myös samalla tuottaa taloudellista hyötyä tekijälle. Hyödyn tulee olla oikeudetonta. Erehdyttäminen velan maksamiseksi ei siis ole petos, jos velan perimiseen on ollut laillinen oikeus.
Petoksen tekotapoja ovat joko erehdyttäminen tai toisen erehdyksen hyväksi käyttäminen. Erehdyttämistä on esimerkiksi väärennetyn tavaran myyminen oikeana tai tavaran ostaminen velaksi ilman takaisimaksutarkoitusta. Erehdyksen hyväksi käyttäminen on passiivista toimintaa, jossa ylläpidetään erehdystä. Henkilö, joka maksuhäiriön takia nostaa liikaa rahaa eikä ilmoita asiasta, syyllistyy petokseen, koska hän käyttää erehdystä hyväksi.
Petoksella saadaan joku tekemään tai jättämään tekemättä jotain mikä aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle, tai sille, jonka eduista erehtyneellä on mahdollisuus määrätä. Taloudellinen vahinko voi tarkoittaa varallisuuden suoranaista vähentymistä tai taloudellisen edun saamatta jäämistä. Taloudellisen vahingon määritelmä on laaja. Jopa rahan tai tavaran tappion vaara ilman todellista tappiota, voidaan katsoa taloudelliseksi vahingoksi.
Toinen tapa syyllistyä petokseen olisi ns. ”tietojenkäsittelypetos”. Petoksesta tuomitaan myös se, joka aiemmin mainitussa petoksen tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. Tietojenkäsittelypetos kattaa ne tekomuodot, joissa ei ole kyse ihmisen erehdyksestä.
Tietojenkäsittelypetos voi tapahtua esimerkiksi väärien tunnistetietojen antamisella tai tietokoneen ohjelmoinnin luvattomalla muuntelemisella. Teon seurauksena tietojenkäsittelyn lopputulos vääristyy eli se tuottaa toisenlaista tietoa kuin se olisi tuottanut ilman puuttumista. Tämä tieto taas johtaa konekielisiin määräystoimiin, kuten esimerkiksi rahojen siirtoon pankkitililtä.
Petoksesta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Myös petoksen yritys on rangaistava. Petoksesta on olemassa myös törkeä ja lievä tekomuoto.
Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.
Lue artikkeliRikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.
Lue artikkeliRikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.