Rikos

Mitä eroa on virallisen syytteen alaisilla rikoksilla ja asianomistajarikoksilla?

Julkaistu: 22.12.2021

Rikoslaissa on joidenkin rikosten osalta asetettu edellytyksiä syytteen nostamiselle. Edellytyksenä syytteen nostamiselle voi esimerkiksi olla asianomistajan syyttämispyyntö tai viranomaisen suostumus. Rikoslain lähtökohtana kuitenkin on, että rikos on virallisen syytteen alainen, jollei laissa toisin säädetä. Virallisen syytteen alainen rikos tarkoittaa, että virallisella syyttäjällä on oikeus nostaa asiassa syyte ilman asianomistajan myötävaikuttamista. Kun kyse on virallisen syytteen alaisesta rikoksesta, syyttäjän on nostettava syyte, vaikka rikoksen asianomistaja ei olisikaan ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa syytteen nostaminen ei edellytä asianomistajan syyttämispyyntöä, vaan syyte voidaan nostaa vastoin asianomistajan nimenomaista tahtoakin.

Rikosasioissa syyttäjällä on ensisijainen syyteoikeus. Rikosoikeusjärjestelmän tehokas toiminta edellyttää syyttäjän laajaa syyteoikeutta. Tämän vuoksi kaikki törkeimmät rikokset ovat virallisen syytteen alaisia. Rikoksen asianomistajalla on virallisen syytteen alaisissa rikoksissa toissijainen oikeus nostaa syyte itse, jos virallinen syyttäjä ei nosta asiassa syytettä.

Rikosasiassa asianomistaja on yleensä rikoksen uhriksi joutunut henkilö. Silloin kun syyttäjä ei saa nostaa asiassa syytettä ilman asianosaisen myötävaikuttamista, puhutaan asianomistajarikoksesta. Tällöin asianomistajalla on aloiteoikeus syytteen nostamiseen. Asianomistajan on itse tehtävä asiassa syyttämispyyntö eli vaadittava rikoksentekijälle rangaistusta. Rikoslaissa asianomistajarikoksia ovat sellaiset vähäiset rikokset, joiden syytteeseenpanoon ei ole katsottu olevan yleistä intressiä,  joten asianomistajan tulee itse olla asiassa aloitteellinen. Tyypillisiä asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi kotirauhan rikkominen ja kunnianloukkaus. Jotta tietty rangaistussäännös kuuluisi asianomistajarikosten ryhmään, tämän tulee nimenomaisesti ilmetä lainsäädännöstä. Esimerkiksi rikoslaissa on säädetty kunnianloukkauksen osalta, että syyttäjä ei saa nostaa syytettä kunnianloukkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Täten asianomistalla on päätäntävalta siitä, nostetaanko asiassa ollenkaan syytettä.

Rikoslaissa on lisäksi ns. sekamuotoisia rikoksia. Tällaiset rikokset ovat lähtökohtaisesti asianomistarikoksia, eli edellyttävät asianomistajan syyttämispyyntöä, mutta tiettyjen edellytysten täyttyessä virallinen syyttäjä saa nostaa asiassa syytteen oma-aloitteisesti ilman asianomistajan myötävaikutusta. On katsottu, että tietyissä tilanteissa rikos ei ole yksityisasia, vaan siihen liittyvät yleisen edun vaatimukset: Tärkeä yleinen etu vaatii, että tietyistä rikoksista voidaan nostaa syyte syyttäjän aloitteesta ja mahdollisesti myös tuomita rangaistus, vaikka asianomistaja ei rangaistusta vaatisikaan. Huomioon otettavia seikkoja ovat esimerkiksi rikoksen törkeys, rikoksentekijän vaarallisuus ja yhdenvertaisuus. Sekamuotoisesta rikoksesta esimerkkinä voidaan käyttää rikoslain kätkemisrikkomusta. Lain mukaan syyttäjä ei saa nostaa syytettä kätkemisrikkomuksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Tällaisella sanamuodolla annetaan syyttäjälle mahdollisuus nostaa syyte, jos se olosuhteiden perusteella katsotaan tarpeelliseksi.

Rikosasioiden käsittelyä säätelee laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa. Kyseinen laki sisältää asianomistajarikoksiin kohdistuvan säännöksen, jonka mukaan syyttäjällä on syyteoikeus myös asianomistajarikoksissa, jos rikoksen on tehnyt huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja alaikäistä tai muutoin edunvalvonnassa olevaa vastaan. Tällä säännöksellä annetaan erityistä suojaa alaikäisille tai muuten heikommassa asemassa oleville rikoksen uhreille.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Rikoslain 21 luvun 13 §:ssä säädetään vaaran aiheuttamisesta. Pykälän mukaan vaaran aiheuttamiseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Tässä artikkelissa tarkastellaan vaaran aiheuttamista yleisesti sekä tilanteita, joissa vaaran aiheuttamista koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kunnianloukkaus

Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rikoslain mukainen yritysvakoilu

Elinkeinon harjoittamiseen liittyy usein sellaista tietämystä, jota elinkeinonharjoittaja pyrkii pitämään salassa muilta elinkeinonharjoittajilta. Liikesalaisuudet ovat nimenomaan sellaista tietoa, jonka leviämistä ulkopuolisille halutaan estää. Rikoslain 30 luvussa säädetään elinkeinorikoksista: Yksi tämän luvun alaisista rikoksista on yritysvakoilu.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.