Rikos

Mitä eroa on varkaudella, käyttövarkaudella ja luvattomalla käytöllä?

Julkaistu: 21.06.2021

Rikoslain 28 luvussa säädetään varkaudesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja luvattomasta käytöstä. Nämä rikokset ovat melko samankaltaisia, joten on syytä käsitellä niitä erottavia tekijöitä.

Varkaudessa anastetaan toisen irtainta omaisuutta. Irtaimen omaisuuden lisäksi varkauden kohteena voi olla sähkö- tai lämpöenergia, joka on saatettu taloudellisesti hyväksikäytettävään muotoon. Aineetonta omaisuutta, kuten immateriaalioikeuksia, ei voi varastaa. Myöskään sähköisiä tilivaroja ei voi varastaa. Tilivarojen oikeudettomassa siirtämisessä omalle tilille on kyse petoksesta tai kavalluksesta. Varkaudessa anastaminen tarkoittaa omaisuuden saamista itselleen tai toiselle sellaiseen omistukseen, joka on pysyvää ja ulkonaiselta olemukseltaan vastaa omistusoikeutta. Varkauden jälkeen tekijä voi esimerkiksi myydä anastamansa omaisuuden tai kuluttaa sen itse.

Luvattomasta käytöstä on kyse, jos toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta käytetään luvattomasti. Luvattomana käyttönä ei pidetä suojaamattoman langattoman tietoverkkoyhteyden kautta muodostetun internet-yhteyden käyttämistä. Luvattoman käytöstä erillinen rikos on moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, jossa tekijä ottaa luvattomasti käyttöönsä toisen moottorikäyttöisen kulkuneuvon. Moottorikulkuneuvolla tarkoitetaan esimerkiksi tieliikenteen kulkuneuvoja, kuten autoja ja moottoripyöriä, mutta myös muita moottorikulkuneuvoja, kuten moottoriveneitä ja lentokoneita.

Käyttövarkaus eroaa luvattomasta käytöstä siten, että tekijä on ottanut kulkuvälineen toisen hallinnasta luvattomasti. Henkilö, joka on pelkästään matkustajana luvattomasti käyttöönotetussa kulkuneuvossa, syyllistyy vain (lievään) luvattomaan käyttöön, koska hän ei ole ottanut kulkuvälinettä haltuunsa.

Varkauden ja luvattoman käytön tai käyttövarkauden erottaa toisistaan tekijän tarkoitus. Jos tekijällä on anastamistarkoitus, eli tarkoitus ikään kuin liittää irtain omaisuus omaan omaisuuteensa, niin kyse on varkaudesta. Jos tekijän tarkoitus on vain käyttää irtainta omaisuutta, niin kyse on luvattomasta käytöstä/ käyttövarkaudesta. Käytännössä tämän rajan erottaminen voi olla hankalaa. Tyypillisesti varkauden ja käyttövarkauden rajaa joudutaan pohtimaan usein tilanteissa, joissa tekijä on ottanut auton ja hylännyt sen käytön jälkeen.

Perusmuotoisen varkaudesta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Luvattomassa käytössä rangaistusasteikko on lievempi. Luvattomasta käytöstä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Varkaudesta, luvattomasta käytöstä ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta on olemassa myös lievät ja törkeät tekomuodot ja niiden yritykset ovat rangaistavia.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Syyttäjä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana.

Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kavallus

Kavallus voidaan jakaa kolmeen eri tekotapaan: esinekavallukseen, löytötavaran kavallukseen ja saatavan kavallukseen. Kavalluksen erottaa varkaudesta ensisijaisesti omaisuuden hallussapito. Kavalluksessa tekijä anastaa hallussaan olevaa omaisuutta, kun taas varkaudessa kyse on toisen hallusta anastamisesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä eroa on varkaudella, käyttövarkaudella ja luvattomalla käytöllä?

Rikoslain 28 luvussa säädetään varkaudesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja luvattomasta käytöstä. Nämä rikokset ovat melko samankaltaisia, joten on syytä käsitellä niitä erottavia tekijöitä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.