Poliisilaissa säädetään niistä tilanteista, joissa poliisimiehellä on oikeus käyttää voimakeinoja. Poliisimiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi, esteen poistamiseksi, miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumiseksi taikka välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina.
Vastarinta voi olla aktiivista tai passiivista. Aktiivisessa vastarinnassa henkilö esimerkiksi yrittää painia poliisin kanssa. Vastarinta voi kuitenkin olla myös passiivista. Tällöin henkilö esimerkiksi asettuu oviaukkoon, niin ettei poliisi pääse päämääräänsä. Vastarinnan tulee olla fyysistä, eikä poliisi voi käyttää voimakeinoja pelkästään huutelun taltuttamiseksi. Väkivallalla uhkailuun poliisi voi vastata voimakeinoin.
Poliisimiehellä on myös oikeus voimakeinojen käyttöön henkilön poistamiseksi paikalta. Poistaminen voi tapahtua esim. käyttämällä kaasua kotiinsa linnoittautuneen henkilön poistamiseksi. Poliisimiehellä on myös oikeus käyttää voimakeinoja esteiden poistamiseen. Esteen poistamisesta on kyse, kun poliisi murtaa oven tehtävän suorittamiseksi.
Poliisi voi myös käyttää voimakeinoja kiinniottamisen toimittamiseksi tai vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi. Tällaisissa tilanteissa poliisin tavoittelema henkilö yrittää päästä poliisin ulottumattomiin. Voimakeinoja voidaan myös käyttää välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi. Muu vaarallinen tapahtuma voi liittyä esim. eläimen käyttäytymiseen tai luonnonilmiöön.
Uusin lisäys poliisin voimankäyttöoikeuksiin on oikeus käyttää voimakeinoja miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumiseksi. Miehittämätöntä ilma-alusta saatetaan käyttää haitallisesti esimerkiksi poliisin tehtävän häiritsemiseen tai rikolliseen toimintaan, kuten salakuvaamiseen. Ilma-alus voidaan ottaa tilapäisesti haltuun, sen käyttö voidaan estää tai muuten puuttua sen kulkuun.
Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. Voimakeinojen käytön tulee aina olla tarpeellisia ja niihin tulee turvautua vasta kun käskyt ja kehotukset eivät toimi. Kenenkään oikeuksia ei tule rajoittaa enempää kuin on tarpeen.
Poliisin on varoitettava henkilöä voimakeinoista, jos varoittaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Ampuma-aseen käyttö edellyttää poliisilaissa säädettyjä lisäedellytyksiä.
Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.
Lue artikkeliRikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.
Lue artikkeliRikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.