Rikos

Liikenneturvallisuuden vaarantaminen

Julkaistu: 16.05.2021

Rikoslain mukaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan se, joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Kyse on yleensä liikennesääntöjen rikkomisesta. Toisaalta tieliikennelaissa on säädetty yleisestä huolellisuusvelvoitteesta, jonka rikkominen voidaan katsoa liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi, vaikka mitään nimenomaista liikennesääntöä ei olisikaan rikottu.

Liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ei kuitenkaan riitä, että sääntöjä on rikottu, vaan rikkomisen tulee olla omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Teko voi olla omiaan aiheuttamaan vaaraa, vaikka todellista vaaraa ei olisikaan syntynyt. Huonolla näkyvyydellä ohittaminen on omiaan aiheuttamaan vaaraa, vaikka vastaantulevalta kaistalta ketään ei vastaan tulisikaan. Teosta ei kuitenkaan tuomita, jos menettely on omiaan aiheuttamaan ainoastaan vähäisen vaaran.

Liikenneturvallisuuden vaarantamisen tyypillisiä tapauksia ovat väistämiskiellon rikkomiset, liian kovat ajonopeudet ja vaaralliset ohitukset. Tyypillistä on myös, että rikotaan varovaisuusvelvoitetta ns. kevyttä liikennettä, eli jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja mopoilijoita, kohtaan. Tieliikenteessä vaarantaja on yleensä moottorikäyttöisen ajoneuvon, kuten auton, moottoripyörän tai traktorin     kuljettaja. Liikenneturvallisuuden vaarantamiseen voi kuitenkin syyllistyä jokainen tienkäyttäjä, myös jalankulkijat. Sen sijaan törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen voi tieliikenteessä syyllistyä vain moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai raitiovaunulla. 

Liikenneturvallisuuden vaarantaminen ei rajoitu pelkästään tieliikenteeseen. Liikenneturvallisuuden vaarantamiseen voi syyllistyä myös veneillä ja muilla vesikulkuneuvoilla, lentokoneilla ja muilla ilma-aluksilla, sekä junilla. Näissä tapauksissa ei arvioida tieliikennelain tai ajoneuvolain rikkomista, vaan sovellettavat säännökset ovat esim. vesiliikennelaki, ilma-aluslaki ja junaturvallisuutta koskevat määräykset. Ilma-aluksien kohdalla liikenneturvallisuuden vaarantamiseen riittää vähäinenkin vaara.

Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Rikoslaissa on säädetty myös törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Jos liikenneturvallisuuden vaarantamiseen seurauksena syntyy vahinkoja, esimerkiksi kuolonkolareissa, niin tekijä tuomitaan, sekä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, että muusta rikoksesta, kuten kuolemantuottamuksesta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Syyttäjä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana.

Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kavallus

Kavallus voidaan jakaa kolmeen eri tekotapaan: esinekavallukseen, löytötavaran kavallukseen ja saatavan kavallukseen. Kavalluksen erottaa varkaudesta ensisijaisesti omaisuuden hallussapito. Kavalluksessa tekijä anastaa hallussaan olevaa omaisuutta, kun taas varkaudessa kyse on toisen hallusta anastamisesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä eroa on varkaudella, käyttövarkaudella ja luvattomalla käytöllä?

Rikoslain 28 luvussa säädetään varkaudesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja luvattomasta käytöstä. Nämä rikokset ovat melko samankaltaisia, joten on syytä käsitellä niitä erottavia tekijöitä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.