Rikos

Kunnianloukkaus

Julkaistu: 20.04.2022

Rikoslain avulla suojellaan muun muassa yksityishenkilöiden kunniaa. Kunnialla tarkoitetaan sekä kaikille ihmisille kuuluvaa arvonantoa että olosuhteista riippuvaista toiminnan ja ammatin kautta määrittyvää arvostusta. Kunnianloukkauksesta säädetään rikoslain 24 luvun 9 §:ssä. Pykälän mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista.

Kunnianloukkauksessa on täten kyse valheellisen tiedon tai vihjauksen esittämisestä toisesta henkilöstä: esitetty valheellinen tieto tai vihjaus on sellainen, joka ei vastaa todellisuutta. Jotta teko olisi rangaistava kunnianloukkauksena, on teon lisäksi oltava omiaan aiheuttamaan loukatulle henkilölle vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Esimerkkinä kunnianloukkauksesta voi olla tilanne, jossa joku totuuden vastaisesti väittää syyttömän henkilön tehneen hyvin vakavan rikoksen siten, että tästä väitteestä aiheutuu vahinkoa.

Pykälän sanamuodon mukaan kunnianloukkauksen kohteen tulee olla luonnollinen henkilö eli esimerkiksi yksityishenkilö. Yritys tai yhdistys ei voi olla kunnianloukkauksen kohteena. On kuitenkin huomioitava, että kunnianloukkaus voi kohdistua yhdistyksen jäseniin tai hallituksen jäseniin yksityishenkilöinä.

Lain mukaan myös vainajan kunnian loukkaaminen on rangaistavaa. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen. Rikoslain mukaan vainajaan kohdistuvan kunnianloukkauksen voi ilmoittaa syytteeseen pantavaksi vainajan leski, sisarus, sukulainen taikka muu, jolle vainaja oli erityisen läheinen.  

Laissa säädetään erikseen siitä, millaista arvostelua ei pidetä kunnianloukkauksena. Rikoslain 24 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Tätä säännöstä on perusteltu sillä, että julkisessa tehtävässä, esimerkiksi politiikassa, toimivien henkilöiden on kestettävä tietynlaista työnkuvaan liittyvää arvostelua ja kritiikkiä. Ollakseen sallittua arvostelun on kohdistuttava pikemminkin henkilön poliittiseen tai muuhun julkiseen toimintaan kuin hänen henkilöönsä.

Rikoslain mukaan kunnianloukkauksena ei pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kyse on punnintasäännöksestä, joka vaikuttaa teon rangaistavuutta rajoittavasti.

Kunnianloukkauksesta voidaan määrätä rangaistuksena ainoastaan sakkoa. On huomioitava, että kunnianloukkaus on ns. asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa, että syyttäjä ei saa nostaa syytettä kunnianloukkauksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. Loukatun on erikseen ilmoitettava rikoksen syytteeseenpanosta, mikäli tarkoituksena on saada asia tuomioistuimessa käsiteltäväksi. Syyttäjä voi vaatia kunnianloukkauksesta rangaistusta vain, jos asianomistaja niin pyytää.

Tuoreessa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2022:1 oli kyse kunnianloukkauksesta. Vapaana toimittajana ja tietokirjailijana työskennellyt A oli rajatulle joukolle julkaistussa Facebook-päivityksessään halventanut paikallispolitiikassa toiminutta B:tä. B itse oli aiemmin esittänyt julkisessa toiminnassaan provosoivia, tiettyjä ihmisryhmiä halventavia ja vihamielisiä näkemyksiä. Asiassa oli kysymys siitä, katsottiinko A:n syyllistyneen menettelyllään kunnianloukkaukseen. Huomioon ottaen erityisesti B:n itse julkisuudessa esittämät yhteiskunnalliset kannanotot korkein oikeus katsoi, että A:n kirjoitusta ei kokonaisuutena arvioituna voida pitää rikoslain 24 luvun 9 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi sen ylittävänä, mitä on pidettävä hyväksyttävänä. Siten A:n menettely ei täyttänyt kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä. Ratkaisusta on nähtävissä, että sananvapaudella, asian olosuhteilla sekä julkisuudessa esitetyillä näkemyksillä on merkityksensä kunnianloukkausrikoksen arvioinnissa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Rikoslain 21 luvun 13 §:ssä säädetään vaaran aiheuttamisesta. Pykälän mukaan vaaran aiheuttamiseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Tässä artikkelissa tarkastellaan vaaran aiheuttamista yleisesti sekä tilanteita, joissa vaaran aiheuttamista koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kunnianloukkaus

Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rikoslain mukainen yritysvakoilu

Elinkeinon harjoittamiseen liittyy usein sellaista tietämystä, jota elinkeinonharjoittaja pyrkii pitämään salassa muilta elinkeinonharjoittajilta. Liikesalaisuudet ovat nimenomaan sellaista tietoa, jonka leviämistä ulkopuolisille halutaan estää. Rikoslain 30 luvussa säädetään elinkeinorikoksista: Yksi tämän luvun alaisista rikoksista on yritysvakoilu.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.