Jokaisella on oikeus olla toisten häiritsemättä siinä piirissä, joka voidaan katsoa hänen kodikseen. Kotirauha on jokaiselle perustuslaissa taattu oikeus. Kotirauhan suojaamat paikat määritellään rikoslaissa. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Kotirauhan suojaa nauttivat vain ne henkilöt, joilla on tilapäisesti tai pysyvästi asumisoikeus kyseessä olevaan asuntoon, huoneistoon tai muuhun asumiseen tarkoitettuun tilaan. Asunnossa vieraana oleva henkilö ei nauti kotirauhan suojaa.
Kotirauhan rikkomisesta säädetään rikoslain 24 luvun 1 §:ssä. Pykälän mukaan kotirauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan tai 2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla. Henkilö voidaan tuomita kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jotta henkilölle voidaan tuomita rangaistus kotirauhan rikkomisesta, on teon oltava oikeudeton. Tyypillisimmin oikeus tulla tai jäädä toisen kotirauhan piiriin perustuu kotirauhan haltijan antamaan lupaan. Jos tällaista lupaa ei ole annettu, teko katsotaan oikeudettomaksi.
Kotirauhaa on mahdollista rikkoa usealla eri tavalla. Rangaistavaa on ensinnäkin kotirauhan suojaamalle alueelle tunkeutuminen. Tunkeutumisen käsite kattaa jonkinlaisen esteen ohittamisen tai murtamisen. Yleensä esteen tarkoituksena on viestiä torjuvasta suhtautumisesta kotirauhan alueelle tulemiseen. Este voi olla fyysinen, esimerkiksi portti tai aita, mutta myös pelkkä sanallinen kielto. Tunkeutumista on esimerkiksi aidan tai portin yli kiipeäminen, oven työntäminen auki tai pihamaalle tuleminen kiellosta huolimatta.
Rangaistavaa on kotirauhan suojaamaan paikkaan salaa meneminen. Salaa meneminen tarkoittaa, että kotirauhan piiriin meneminen ei ole kenenkään kotirauhan suojaa nauttivan tiedossa. Salaa menemisestä on kyse myös silloin, kun tekijä välttää huomatuksi tulemista. Kotirauhan rikkominen voi toteutua myös harhauttamisella. Tällöin tekijä esiintyy esimerkiksi vartijalle henkilönä, jolla on oikeus päästä kotirauhan suojaamaan paikkaan, vaikka todellisuudessa hänellä ei tällaista oikeutta ole.
Kun kyse on kätkeytymisestä tai kotirauhan piiriin oleskelemaan jäämisestä, henkilöllä on ollut oikeus päästä kotirauhan suojaamalle alueelle tai oleskella siellä. Teko muuttuu rangaistavaksi silloin, kun ulkopuolisia on kehotettu poistumaan alueelta tai muuten voidaan päätellä, että ulkopuolisten olisi pitänyt poistua kotirauhan suojaamalta alueelta. Yksityisen kotirauhan piirissä pätevän poistumiskäskyn voi antaa kuka tahansa huoneistossa asuva henkilö. Esimerkiksi, jos huoneistossa asuu kaksi henkilöä, on yhden huoneiston asukkaan esittämä poistumiskehotus pätevä ja riittävä sellaisenaan, vaikka toinen asunnon asukkaista sallisi vierailun jatkuvan. Huoneiston asukkaan oikeus antaa poistumiskehotus ei kuitenkaan ole poikkeukseton. Esimerkiksi ilkivaltaista tai muuten perusteetonta kehotusta ei tarvitse noudattaa, jos joku asukkaista sallii vierailun jatkumisen.
Kotirauhan rikkomiseen voi lisäksi syyllistyä kotirauhan piirin ulkopuolelta metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla. Meluhaittojen osalta kyse voi olla ulkoa sisälle suuntautuvasta melusta, mutta myös rakennuksen sisältä tulevasta melusta. Esimerkiksi kerrostalon asukas voi metelöimällä häiritä kohtuuttomasti seinänaapureidensa kotirauhaa. Kotirauhan rikkomiseen voi syyllistyä myös asunnossa luvallisesti oleva vieras, joka kieltäytyy vähentämästä metelöintiään. Kotirauhan rikkomiseen voi syyllistyä esineitä heittämällä, eli esimerkiksi rikkomalla ikkunoita kiviä heittämällä.
Kotirauhan rikkomisen yritys ei ole rangaistava teko. On kuitenkin mahdollista, että vaikka henkilö on epäonnistunut yrityksessään tunkeutua toisen asuntoon, on tämä silti syyllistynyt kotirauhan rikkomiseen esimerkiksi tulemalla toisen yksityiselle pihamaalle, asunnon ovelle tai rappukäytävään taikka meluamalla kotirauhan piirin alueella.
Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.
Lue artikkeliRikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.
Lue artikkeliRikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.