Rikos

Kiinniottaminen poliisin toimesta ja yleinen kiinniotto-oikeus

Julkaistu: 16.08.2020

Kiinniottamisella tarkoitetaan rikoksesta epäillyn lyhytaikaista vapaudenriistoa. Poliisimiehellä on kiinniotto oikeus verekseltään tai pakenemasta tavattuja rikoksista epäiltyjä kohtaan, sekä pidätettäväksi tai vangituksi määrättyjä rikoksista epäiltyjä kohtaan. Pakkokeinolaissa säädetään myös yleisestä kiinniotto-oikeudesta, joka tarkoittaa jokaisen oikeutta ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksesta epäilty. Tämä on kuitenkin rajoitetumpi kuin poliisin kiinniotto-oikeus.

Poliisimies saa rikoksen selvittämistä varten ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun tai pidätettäväksi tai vangittavaksi määrätyn rikoksesta epäillyn. Poliisimies saa lisäksi ottaa tuomioistuimen pääkäsittelyn tai päätösharkinnan aikana kiinni vastaajan, jonka vangitsemista on vaadittu tuomitsemisen yhteydessä, jos kiinniottaminen on tarpeen hänen poistumisensa estämiseksi. Jos pidättämiseen on edellytykset, poliisimies saa ottaa rikoksesta epäillyn kiinni ilman pidättämismääräystäkin, jos pidättäminen voisi muuten vaarantua. 

Kiinniottamisesta on viipymättä ilmoitettava pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle. Tällaiset virkamiehet on lueteltu pakkokeinolaissa ja niihin kuuluvat esim. poliisin komisariot, tullin ja rajavartiolaitoksen tietyt henkilöt tai syyttäjä. Virkamiehen on 24 tunnin kuluessa pidättämisestä päätettävä, onko kiinni otettu päästettävä vapaaksi vai pidätettävä. Kiinnioton jatkuminen yli 12 tuntia edellyttää pidättämisen edellytysten olemassaoloa. Nämä ajat ovat enimmäisaikoja ja kiinniotettua ei tulekaan pitää kiinni pitempään kuin on välttämätöntä rikosteknisistä syistä. Kiinniotetulle on viipymättä ilmoitettava kiinniottamisen syy. Kiinniotetun läheisille tulee ilmoittaa vapaudenmenetyksestä, jos hän näin tahtoo. Ilmoittamista voidaan lykätä, jos se vakavasti vaarantaisi rikoksen selvittämistä.

Yleinen kiinniotto-oikeus tarkoittaa jokaisen oikeutta ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksesta epäilty. Edellytyksenä on, että epäillystä rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. Yleinen kiinniotto-oikeus oikeuttaa myös ottamaan kiinni henkilön, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava. Kiinniottamisen jälkeen kiinniotettu on luovutettava viipymättä poliisille.

Yleistä kiinniotto-oikeutta käytettäessä voidaan käyttää kiinniottamisen toimittamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, jos kiinniotettava tekee vastarintaa tai pakenee. Voimakeinojen on oltava sellaisia, että niitä voidaan pitää kokonaisarvostellen puolustettavina ottaen huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin.

Edellä mainitun lisäksi vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kiinniotto-oikeudesta säädetään erillisissä laissa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen

Rikoksen yrittäminen on rangaistavaa, jos tietyn rikoksen kohdalla on näin erikseen säädetty. Esimerkiksi varkautta koskevassa rikoslain pykälässä lukee ”Yritys on rangaistava”. Rikoksen yrityksestä ei kuitenkaan rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Missä tilanteissa poliisi voi käyttää voimakeinoja?

Poliisilaissa säädetään niistä tilanteista, joissa poliisimiehellä on oikeus käyttää voimakeinoja. Poliisimiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi...

Lue artikkeli

Artikkelit

Itseapu

Lähtökohtaisesti rikoksen kautta menetetyn tai muuten kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava toimivaltaisen viranomaisen apuun. Laki kuitenkin sallii toimet omaisuuden takaisin hankkimiseksi tietyissä tapauksissa. Tätä oikeutta kutsutaan itseavuksi ja siitä säädetään pakkokeinolaissa.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.