Kiinniottamisella tarkoitetaan rikoksesta epäillyn lyhytaikaista vapaudenriistoa. Poliisimiehellä on kiinniotto oikeus verekseltään tai pakenemasta tavattuja rikoksista epäiltyjä kohtaan, sekä pidätettäväksi tai vangituksi määrättyjä rikoksista epäiltyjä kohtaan. Pakkokeinolaissa säädetään myös yleisestä kiinniotto-oikeudesta, joka tarkoittaa jokaisen oikeutta ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksesta epäilty. Tämä on kuitenkin rajoitetumpi kuin poliisin kiinniotto-oikeus.
Poliisimies saa rikoksen selvittämistä varten ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun tai pidätettäväksi tai vangittavaksi määrätyn rikoksesta epäillyn. Poliisimies saa lisäksi ottaa tuomioistuimen pääkäsittelyn tai päätösharkinnan aikana kiinni vastaajan, jonka vangitsemista on vaadittu tuomitsemisen yhteydessä, jos kiinniottaminen on tarpeen hänen poistumisensa estämiseksi. Jos pidättämiseen on edellytykset, poliisimies saa ottaa rikoksesta epäillyn kiinni ilman pidättämismääräystäkin, jos pidättäminen voisi muuten vaarantua.
Kiinniottamisesta on viipymättä ilmoitettava pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle. Tällaiset virkamiehet on lueteltu pakkokeinolaissa ja niihin kuuluvat esim. poliisin komisariot, tullin ja rajavartiolaitoksen tietyt henkilöt tai syyttäjä. Virkamiehen on 24 tunnin kuluessa pidättämisestä päätettävä, onko kiinni otettu päästettävä vapaaksi vai pidätettävä. Kiinnioton jatkuminen yli 12 tuntia edellyttää pidättämisen edellytysten olemassaoloa. Nämä ajat ovat enimmäisaikoja ja kiinniotettua ei tulekaan pitää kiinni pitempään kuin on välttämätöntä rikosteknisistä syistä. Kiinniotetulle on viipymättä ilmoitettava kiinniottamisen syy. Kiinniotetun läheisille tulee ilmoittaa vapaudenmenetyksestä, jos hän näin tahtoo. Ilmoittamista voidaan lykätä, jos se vakavasti vaarantaisi rikoksen selvittämistä.
Yleinen kiinniotto-oikeus tarkoittaa jokaisen oikeutta ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksesta epäilty. Edellytyksenä on, että epäillystä rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. Yleinen kiinniotto-oikeus oikeuttaa myös ottamaan kiinni henkilön, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava. Kiinniottamisen jälkeen kiinniotettu on luovutettava viipymättä poliisille.
Yleistä kiinniotto-oikeutta käytettäessä voidaan käyttää kiinniottamisen toimittamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, jos kiinniotettava tekee vastarintaa tai pakenee. Voimakeinojen on oltava sellaisia, että niitä voidaan pitää kokonaisarvostellen puolustettavina ottaen huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin.
Edellä mainitun lisäksi vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kiinniotto-oikeudesta säädetään erillisissä laissa.
Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.
Lue artikkeliRikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.
Lue artikkeliRikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.