Rikos

Itsekriminointisuoja rikoksesta epäillyn suojana

Julkaistu: 12.01.2022

Itsekriminointisuoja eli myötävaikuttamattomuusperiaate on rikoksesta epäillyn tai syytteessä olevan suojaksi tarkoitettu käytäntö. Itsekriminointisuoja tarkoittaa, että rikoksesta epäiltyä ei saa pakottaa tai painostaa omalla toiminnallaan edistämään syyllisyytensä selvittämistä. Henkilöä ei esimerkiksi saa pakottaa todistamaan itseään vastaan tilanteessa, jossa häntä epäillään rikoksesta. Rikoksesta epäillyllä on oikeus vaieta ja olla vastaamatta kysymyksiin. Epäillyllä ei myöskään ole velvollisuutta puhua totta esitutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana. Rikosoikeudenkäynnissä syyttäjän tehtävänä on näyttää toteen syytetyn syyllisyys ja rikosvastuun edellytysten täyttyminen.  

Itsekriminointisuojasta säädetään useissa ihmisoikeussopimuksissa, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan. Itsekriminointisuojasta säädetään nimenomaisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa. Lisäksi itsekriminointisuojan on oikeuskäytännössä katsottu sisältyvän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukseen, josta säädetään Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa. Suomi on sitoutunut noudattamaan molempia sopimuksia, joten rikoksesta epäillylle on taattava itsekriminointisuoja koko rikosprosessin ajan.

Itsekriminointisuojan on katsottu sisältävän syyttömyysolettaman. Syyttömyysolettama tarkoittaa, että rikoksesta epäiltyä tai syytettyä on kohdeltava syyttömänä niin kauan, kunnes hänet on tuomiolla julistettu syylliseksi. Syyttömyysolettamasta säädetään Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa. Kansallisessa lainsäädännössä syyttömyysolettamasta säädetään esitutkintalain 4 luvun 2 §:ssä, jonka mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Esitutkintalaissa säädetään lisäksi epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Syyttömyysolettama velvoittaa kaikkia viranomaisia erityisesti esitutkinnan, syyteharkinnan sekä tuomioistuinmenettelyn aikana. Lailla taataan rikoksesta epäillylle tai syytteessä olevalle tietyt oikeudet, jonka vuoksi häntä ei voida viranomaisten toimesta aktiivisesti pakottaa selvittämään rikosta, josta hän on epäiltynä. Syylliseksi toteaminen edellyttää menettelyä, joka takaa rikoksesta epäillylle todelliset mahdollisuudet torjua puolustautumalla häneen kohdistuvat epäilykset.

Itsekriminointisuoja takaa sen, ettei rikoksesta epäiltyä tai syytettyä voida velvoittaa aktiivisesti selvittämään omaa syyllisyyttään. Kiellettyä on esimerkiksi epäillyn epäasiallinen painostus tai pakottaminen todistamaan itseään vastaan. Itsekriminointisuoja koskee vain aktiivista toimimista. Esitutkintaviranomaisten harjoittamaa passiivista näytön hankkimista epäillyn on kuitenkin siedettävä. Itsekriminointisuoja ei estä viranomaisten näytön hankkimista epäiltyä vastaan esitutkinnassa ja pakkokeinoista annetun lainsäädännön mukaisesti. Täten epäillyn tulee alistua erilaisiin tutkimuksiin: esimerkiksi sormenjälkien tai DNA-näytteen ottaminen on sallittua. Itsekriminointisuojaa rikkoo menettely, jossa henkilö pakotetaan aktiivisesti selvittämään syyllisyyttään, eli esimerkiksi tunnustamaan tekemänsä rikoksen. Itsekriminointisuojan mukaan rikoksesta epäillyn ei tarvitse missään tilanteessa todistaa itseään vastaan.

 

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Rikoslain 21 luvun 13 §:ssä säädetään vaaran aiheuttamisesta. Pykälän mukaan vaaran aiheuttamiseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Tässä artikkelissa tarkastellaan vaaran aiheuttamista yleisesti sekä tilanteita, joissa vaaran aiheuttamista koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kunnianloukkaus

Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rikoslain mukainen yritysvakoilu

Elinkeinon harjoittamiseen liittyy usein sellaista tietämystä, jota elinkeinonharjoittaja pyrkii pitämään salassa muilta elinkeinonharjoittajilta. Liikesalaisuudet ovat nimenomaan sellaista tietoa, jonka leviämistä ulkopuolisille halutaan estää. Rikoslain 30 luvussa säädetään elinkeinorikoksista: Yksi tämän luvun alaisista rikoksista on yritysvakoilu.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.