Lähtökohtaisesti rikoksen kautta menetetyn tai muuten kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava toimivaltaisen viranomaisen apuun. Laki kuitenkin sallii toimet omaisuuden takaisin hankkimiseksi tietyissä tapauksissa. Tätä oikeutta kutsutaan itseavuksi ja siitä säädetään pakkokeinolaissa.
Rikoksen kautta menetetyn omaisuuden takaisin hankkiminen on sallittua, jos toimiin ryhdytään välittömästi rikoksen tapahduttua, eikä saatavilla ollut riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua. Näissä tapauksissa rikoksen tekijä saadaan kiinni ns. verekseltään.
Menetetty tai kadotettu omaisuus muissa tapauksissa voidaan myös ottaa takaisin siltä, joka pitää sitä oikeudettomasti hallussaan. Näin ollen itseapua voidaan käyttää myös huomattavasti rikoksen tapahtumista myöhemmin. Tämä kuitenkin edellyttää, ettei viranomaisapua ole saatavilla ajoissa. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että esineen päästäminen silmistä aiheuttaisi sen katoamisen uudelleen. Tämmöinen tilanne voi tulla vastaan, vaikka siten, että uhri löytää varastetun polkupyöränsä kaupungilta pyörätelineestä.
Itseapu koskee irtainta omaisuutta. Tämä irtain omaisuus voi olla fyysisesti olemassa olevaa tavaraa tai aineetonta omaisuutta, kuten esimerkiksi asiakasrekisteri. Itseapuun on pääsääntöisesti oikeutettu viedyn esineen omistaja. Laki ei kuitenkaan rajaa itseapua pelkästään esineen omistajan oikeudeksi.
Itseapua käytettäessä saa käyttää sellaisia omaisuuden takaisin hankkimiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina. Puolustettavuutta arvioidessa otetaan huomioon tapahtuneen oikeudenloukkauksen ilmeisyys sekä uhkaavan oikeudenmenetyksen suuruus ja todennäköisyys. Tämä tarkoittaa, että voimakeinojen sopivaa voimakkuutta arvioidessa tulee ottaa huomioon menetetyn esineen arvo, sekä voimakeinojen hyödyllisyys menetetyn esineen takaisinsaannin kannalta. Voimatoimet voivat kohdistua henkilöön tai omaisuuteen. Omaisuuteen kohdistuva voimatoimi voi olla esim. lukon murtamista. Itseapua tulee myös välttää tilanteissa, joissa oikeudenloukkaus (eli oikeus esineen hallintaan) on tulkinnanvarainen.
Itseavun rajojen ylittäminen voidaan katsoa omankädenoikeudeksi, joka on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko.
Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.
Lue artikkeliRikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.
Lue artikkeliRikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.