Rikos

Itseapu

Julkaistu: 15.01.2021

Lähtökohtaisesti rikoksen kautta menetetyn tai muuten kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava toimivaltaisen viranomaisen apuun. Laki kuitenkin sallii toimet omaisuuden takaisin hankkimiseksi tietyissä tapauksissa. Tätä oikeutta kutsutaan itseavuksi ja siitä säädetään pakkokeinolaissa.

Rikoksen kautta menetetyn omaisuuden takaisin hankkiminen on sallittua, jos toimiin ryhdytään välittömästi rikoksen tapahduttua, eikä saatavilla ollut riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua. Näissä tapauksissa rikoksen tekijä saadaan kiinni ns. verekseltään.

Menetetty tai kadotettu omaisuus muissa tapauksissa voidaan myös ottaa takaisin siltä, joka pitää sitä oikeudettomasti hallussaan. Näin ollen itseapua voidaan käyttää myös huomattavasti rikoksen tapahtumista myöhemmin. Tämä kuitenkin edellyttää, ettei viranomaisapua ole saatavilla ajoissa. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että esineen päästäminen silmistä aiheuttaisi sen katoamisen uudelleen. Tämmöinen tilanne voi tulla vastaan, vaikka siten, että uhri löytää varastetun polkupyöränsä kaupungilta pyörätelineestä.

Itseapu koskee irtainta omaisuutta. Tämä irtain omaisuus voi olla fyysisesti olemassa olevaa tavaraa tai aineetonta omaisuutta, kuten esimerkiksi asiakasrekisteri. Itseapuun on pääsääntöisesti oikeutettu viedyn esineen omistaja. Laki ei kuitenkaan rajaa itseapua pelkästään esineen omistajan oikeudeksi.

Itseapua käytettäessä saa käyttää sellaisia omaisuuden takaisin hankkimiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina. Puolustettavuutta arvioidessa otetaan huomioon tapahtuneen oikeudenloukkauksen ilmeisyys sekä uhkaavan oikeudenmenetyksen suuruus ja todennäköisyys. Tämä tarkoittaa, että voimakeinojen sopivaa voimakkuutta arvioidessa tulee ottaa huomioon menetetyn esineen arvo, sekä voimakeinojen hyödyllisyys menetetyn esineen takaisinsaannin kannalta. Voimatoimet voivat kohdistua henkilöön tai omaisuuteen. Omaisuuteen kohdistuva voimatoimi voi olla esim. lukon murtamista. Itseapua tulee myös välttää tilanteissa, joissa oikeudenloukkaus (eli oikeus esineen hallintaan) on tulkinnanvarainen.

Itseavun rajojen ylittäminen voidaan katsoa omankädenoikeudeksi, joka on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Syyttäjä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana.

Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kavallus

Kavallus voidaan jakaa kolmeen eri tekotapaan: esinekavallukseen, löytötavaran kavallukseen ja saatavan kavallukseen. Kavalluksen erottaa varkaudesta ensisijaisesti omaisuuden hallussapito. Kavalluksessa tekijä anastaa hallussaan olevaa omaisuutta, kun taas varkaudessa kyse on toisen hallusta anastamisesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä eroa on varkaudella, käyttövarkaudella ja luvattomalla käytöllä?

Rikoslain 28 luvussa säädetään varkaudesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja luvattomasta käytöstä. Nämä rikokset ovat melko samankaltaisia, joten on syytä käsitellä niitä erottavia tekijöitä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.