Rikos

Hätävarjelu

Julkaistu: 16.08.2020
Julkaistu 16.8.2020

Tarvittaessa jokaisella on oikeus puolustaa itseään jopa voimakeinoin. Hätävarjelu tarkoittaa aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellista puolustustekoa. Hätävarjelu ei saa ylittää sitä mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, ottaen huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Hätävarjelu on ns. oikeuttamisperuste, joka sallii henkilön toimimisen tavalla, joka muuten katsottaisiin oikeudenvastaiseksi.

Hätävarjelun kohtuullisuuden arviointi edellyttää teon suhteuttamista siihen mitä sillä puolustettiin. Esimerkiksi vähäarvoisen omaisuusedun puolustamiseksi ei voi käyttää vakavaa väkivaltaa. Hätävarjeluna tehty puolustus ei kuitenkaan tarvitse olla juuri samalla tasolla kuin hyökkäys, vaan esim. ruumiillista koskemattomuutta puolustaessa voidaan käyttää vakavampaa väkivaltaa kuin mitä hyökkääjä käyttää.

Arvioinnissa tulee ottaa myös huomioon hyökkääjän ja puolustajan henkilöt ja esim. mahdolliset fyysiset erot. Jos hyökkääjä on lapsi tai ymmärrystä vailla oleva henkilö, voidaan puolustajalta odottaa pidättäytyväisempää asennetta. Hätävarjelu on ensisijaisesti yksilön perusoikeuksien, kuten fyysisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi tarkoitettu. Hätävarjelu voi kuitenkin tulla myös kyseeseen muiden oikeushyvien kuten omaisuuden tai jopa kunnian puolustamiseksi. Näitäkin puolustaessa tulee kuitenkin muistaa suhteellisuus. Vain äärettömän harvoin kunniaa voidaan puolustaa hyväksyttävästi voimakeinoilla.

Hätävarjelu tulee kyseeseen, kun uhan alaiset oikeushyvät ovat välittömässä vaarassa. Pelkkä uhkaus ei riitä, ellei olosuhteista voida päätellä, että uhkaus tullaan toteuttamaan heti. Oikeus hätävarjeluun kestää niin kauan kuin hyökkäys jatkuu tai niin kauan kuin hyökkääjän käyttäytymisestä voi päätellä uuden hyökkäyksen uhkaavan. Hätävarjelussa ei välttämättä tarvitse olla kyse itsensä puolustamisesta, vaan se antaa myös mahdollisuuden puolustaa kolmatta henkilöä.

Jos puolustuksessa ylitetään hätävarjelun rajat, on kyse hätävarjelun liioittelusta. Hätävarjelun liioittelussa käytetään liikaa voimaan hyökkäykseen nähden, aloitetaan hätävarjelu liian aikaisin tai sitä jatketaan liian pitkään. Puolustaja on kuitenkin tässäkin tilanteessa rangaistusvastuusta vapaa, mikäli olosuhteet olivat sellaiset, ettei puolustajalta kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin. Tilanteen aiheuttamat tuntemukset voivat alentaa puolustajan kykyä säädellä käyttäytymistään siinä määrin, että hätävarjelun liioittelu katsotaan anteeksiannettavaksi. Hätävarjelun kaltaiset tilanteet voidaan ottaa huomioon rangaistuksen lievennysperusteena, vaikka katsottaisiin että puolustajan toiminta on muuten ollut moitittavaa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen

Rikoksen yrittäminen on rangaistavaa, jos tietyn rikoksen kohdalla on näin erikseen säädetty. Esimerkiksi varkautta koskevassa rikoslain pykälässä lukee ”Yritys on rangaistava”. Rikoksen yrityksestä ei kuitenkaan rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Missä tilanteissa poliisi voi käyttää voimakeinoja?

Poliisilaissa säädetään niistä tilanteista, joissa poliisimiehellä on oikeus käyttää voimakeinoja. Poliisimiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi...

Lue artikkeli

Artikkelit

Itseapu

Lähtökohtaisesti rikoksen kautta menetetyn tai muuten kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava toimivaltaisen viranomaisen apuun. Laki kuitenkin sallii toimet omaisuuden takaisin hankkimiseksi tietyissä tapauksissa. Tätä oikeutta kutsutaan itseavuksi ja siitä säädetään pakkokeinolaissa.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.