Koti ja asuminen

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkinen luotettavuus

Julkaistu: 29.06.2018

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä julkinen perusrekisteri, joka sisältää tiedot kiinteistön omistajista eli lainhuudoista, kiinteistöön kohdistuvista kiinnityksestä sekä erityisistä oikeuksista. Rekisteriin merkitään myös edellä mainittuja tietoja koskevat hakemukset sekä muistutus- ja saantotietoja kaupanvahvistajan, pesänjakajan tai ulosottomiehen ilmoituksen taikka kiinteistönkaupan verkkopalvelusta saadun tiedon perusteella. Tieto hakemuksen vireilläolosta merkitään rekisteriin jo sen päivän aikana, kun kirjaamisasiaa koskeva hakemus saapuu kirjaamisviranomaiselle. Kirjaamisen oikeusvaikutukset alkavat jo hakemuksen tullessa vireille ja tietojen tuleekin olla alusta asti ajantasaiset ja mahdollisimman oikein.

Maakaaren (540/1995) 7 luvun 1 a §:n mukaan rekisterin tarkoituksena on mahdollistaa kiinteistöön kohdistuvien oikeuksien ja rasitusten kirjaaminen oikeudenhaltijoiden oikeuksien vahvistamiseksi ja sivullisten etujen turvaamiseksi, edistää kirjaamisasioiden käsittelyä sekä varmistaa oikeuksia ja rasituksia koskevan ajantasaisen tiedon saatavuus kiinteistöä koskevien oikeustoimien ja hankkeiden valmistelua, tekemistä ja valvontaa sekä tuomioistuin- ja viranomaistoimintaa varten. Kirjaamalla tiedot rekisteriin pyritään siis parantamaan sekä oikeudenhaltijoiden että sivullisten asemaa, ja siksi yksityishenkilöllekin on maakaaressa osoitettu yleinen selonottovelvollisuus rekisterin sisältämistä tiedoista. Sen jälkeen, kun rekisteriin tehdyn merkinnän katsotaan tulleen jokaisen tietoon kirjaamispäivää seuraavana arkipäivänä, ei vilpittömän mielen suojaa enää pääsääntöisesti voi saada.

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri nauttii julkista luotettavuutta (publica fides). Julkisella luotettavuudella voidaan sanoa olevan niin positiivinen kuin negatiivinenkin ulottuvuus – sivullisella on paitsi oikeus luottaa rekisteriin merkityn oikeuden pätevyyteen, myös siihen, ettei oikeutta, jota ei rekisteriin ole kirjattu, ole olemassa. Koska kirjauksiin perustuvia olettamia suojataan silloinkin, kun ne eivät vastaa todellisuutta, on kirjaamisratkaisuille laissa annettu välittömiä oikeusvaikutuksia. Maakaari lähtee siitä ajatuksesta, että esineoikeudelliset kollisiot, joissa kaksi vilpittömässä mielessä toiminutta osapuolta kilpailevat osuudesta kiinteistöön, ratkeavat kirjausten perusteella.

Toisaalta lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin nauttima luotettavuus ei ole aivan poikkeuksetonta: esimerkiksi kiinteistön luovutuksensaajan tietoisuus kaupan kohteesta otetaan huomioon rekisterimerkintöjä laajemminkin. Tämä ilmenee MK 13 luvun 4.1 §:stä, jonka mukaan luovutukseen perustuva kiinteistön saanto on pysyvä, vaikkei luovuttaja olisi ollut oikea omistaja hänen tai hänen edeltäjänsä saannon virheellisyyden vuoksi, jos luovuttajalla saannon tapahtuessa oli lainhuuto kiinteistöön eikä luovutuksensaaja tällöin tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttaja ollut oikea omistaja.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus

Luovutusvoittoa syntyy, kun myyt omaisuuttasi suurempaan hintaan kuin millä sen hankit. Jos ostat itsellesi asunnon 50.000 eurolla ja myyt sen 60.000 eurolla, luovutusvoittoa syntyy 10.000 euroa. Luovutusvoitosta pitää maksaa veroa pääomatulojen veroprosentin mukaisesti. Oman asunnon myynnistä saatu luovutusvoitto voi kuitenkin olla verovapaata.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perusteet asunto-osakkeen haltuunotolle

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston haltuunotosta yhtiön hallintaan asunto-osakeyhtiölaissa mainittujen perusteiden nojalla. Osakehuoneiston voi ottaa hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä tarkoittaa kiinteistön kiinnitys ?

Kiinnitys on tapa käyttää kiinteistöä, tai muuta samanlaista oikeutta, panttina velan maksun takaamiseksi. Kiinteistönpanttioikeus syntyy, kun velallinen ensin vahvistaa kiinnityksen kiinteistöön tai muuhun kohteeseen, ja tämän jälkeen luovuttaa kiinnityksestä todisteena olevan panttikirjan velkojan haltuun.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.