Kiinteistön lahjoituksella tarkoitetaan kiinteistön vastikkeetonta luovutusta. Maakaaren tarkoittamana kiinteistön lahjoituksena pidetään myös tilanteita, joissa kiinteistöstä saatu vastike on vähäinen (ns. lahjanluonteinen luovutus). Lahjoituksia tehdään usein lähisukulaisille.
Kiinteistöä lahjoittaessa noudatetaan samoja muotomääräyksiä kuin kiinteistön kaupassakin. Näin ollen lahjasta on tehtävä lahjakirja, jossa selviää luovutustarkoitus, yksilöidään luovutettava kiinteistö ja nimetään lahjansaaja ja lahjanantaja. Lahjakirja on allekirjoitettava molempien osapuolten toimesta ja lahjakirja tulee vahvistaa julkisella kaupanvahvistajalla. Lahjakirjaan on myös mahdollista liittää purkavia tai lykkääviä ehtoja, ja luovutuksen lopullisuus voidaan asettaa riippumaan lahjakirjassa merkityn ehdon toteutumisesta.
Kiinteistön lahja on mahdollista purkaa, jos lahjansaaja rikkoo lahjaan riittyvän tavoitemääräyksen taikka muun olennaisen ehdon tai edellytyksen. Kanne lahjan purkamisesta tulee nostaa vuoden kuluessa siitä, kun lahjanantaja on saanut tiedon purkuperusteesta. Lahjaa ei voi enää purkaa sen jälkeen kun saaja on luovuttanut kiinteistön kolmannelle.
Kiinteistön luovutus voi tapahtua kaupan tai lahjoittamisen lisäksi vaihdossa. Vaihtoa koskevat maakaaren säännökset kiinteistön kaupasta soveltuvin osin. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että vaihto on tehtävä samoja muotomääräyksiä noudattaen kuin kauppa tai lahjakin. Jos kiinteistöt ovat samanarvoisia, voidaan vaihto suorittaa siten että muuta vastiketta ei suoriteta. Todellisuudessa tilanne on usein se, että toinen osapuoli joutuu maksamaan kiinteistöjen arvojen erotuksen välirahana, joko rahana tai muuna vastikkeena. Niin kauan kuin kiinteistö vastaa pääosasta toisesta kiinteistöstä saatavaa vastiketta, on kyse vaihdosta. Osapuolet vastaavat vaihdossa kiinteistöjen virheistä ja luovutuksen viivästyksestä, niin kuin myyjä vastaisi kiinteistön kaupassa. Jos toinen osapuoli maksaa välirahaa, syntyy hänelle tästä myös ostajan vastuu.
Kaupan, vaihdon ja lahjan lisäksi kiinteistön luovutus voi tapahtua muulla tavalla. Tällaisista luovutuksista esimerkkejä ovat luovutus ns. apporttina, joka tarkoittaa luovutusta osaketta, osakkuutta tai muuta sellaista vastaan tai sopimusta määräosin omistetun kiinteistön jakamisesta tai kiinteistön luovuttaminen näihin verrattavalla oikeustoimella. Myös näihin luovutuksiin tulee soveltaa kiinteistön kaupan muotosäännöksiä. Myös säännökset purkavista ja lykkäävistä ehdoista ja pätemättömistä ehdoista on otettava huomioon.
Kun kaksi tai useampi henkilö omistaa yhdessä kiinteistön, puhutaan yhteisomistuksesta. Yhteisomistajat omistavat kiinteistön määräosin. Tällainen määräosainen omistus ei anna yhteisomistajalle oikeutta yksin hallita ja käyttää jotain tiettyä aluetta tai rakennusta kiinteistöllä. Lähtökohtaisesti yhteisomistajilla on yhtäläinen oikeus käyttää kiinteistöä, ja he vastaavat kiinteistöstä aiheutuvista kustannuksista omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Hallinnanjakosopimus on kiinteistön yhteisomistajien tekemä sopimus kiinteistön hallinnasta. Hallinnanjakosopimus ei muuta kiinteistön omistussuhteita, mutta sen avulla voidaan saavuttaa tilanne, jossa yhteisomistajalla on yksin määräysvalta hallitsemaansa alueeseen tai rakennukseen. Sopimuksen tekeminen edellyttää, että kaikki kiinteistön yhteisomistajat siihen suostuvat ja ovat sopimuksen sisällöstä yksimielisiä. Sopimuksessa voidaan sopia, että se on voimassa toistaiseksi tai määräajan.
Lue artikkeliAsuinhuoneiston tai -rakennuksen vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan vuokravakuuden asettamisesta. Joskus käytetään myös nimitystä takuuvuokra. Yleensä vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselta vaaditaan vakuus sen varalta, ettei hän suorita vuokrasopimuksen tai lain hänelle asettamia velvoitteita.
Lue artikkeliTässä artikkelissa tarkastellaan palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, kun kyse on asunto-osakeyhtiöstä eli taloyhtiöstä ja siinä asumisesta. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on lain asettamia palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä vastuita, mutta on huomattava, että myös jokaisen taloyhtiön asukkaan on toimittava huolellisesti paloturvallisuuden varmistamiseksi.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.