Maakaaressa säädetään esisopimuksen tekemisestä kiinteistönkaupassa. Esisopimusta voidaan käyttää tilanteissa, joissa sopijapuolelle halutaan varata tilaisuus vetäytyä lopullisesta kaupan solmimisesta ennen kuin lopullisen kaupan ehdot ovat täyttyneet. Esisopimusta voidaan käyttää, jos molemmat osapuolet haluavat sitoutua kauppaan, mutta kaupan lopullisella solmimiselle on sillä hetkellä este. Esim. kaavoitustilanteen lisäselvittäminen saattaa olla seikka, jonka takia tehdään esisopimus.
Esisopimus eroaa ehdollisesta kiinteistön kauppasopimuksesta siten, että se sisältää mahdollisuuden vetäytyä kaupasta. Esisopimus ei vielä anna ostajalle oikeuksia kiinteistöön. Kiinteistö saatetaan siis pätevästi myydä kolmannelle, tai ulosmitata myyjän velasta esisopimuksen tekemisen jälkeenkin. Tällöin myyjälle syntyy vahingonkorvausvelvollisuus ostajaa kohtaan.
Esisopimus on tehtävä samalla tavalla kuin kiinteistön kaupankin sopimus. Esisopimus on tehtävä kirjallisessa muodossa, sen on oltava osapuolten allekirjoittama ja julkisen kaupanvahvistajan vahvistama. Esisopimus tulee sisältää myös tiedot luovutustarkoituksesta, luovutettavasta kiinteistöstä, osapuolista ja kauppahinnasta. Kauppahinnan voi tosin jättää osin avoimeksi, esim. riippumaan kiinteistöjen yleisestä hintakehityksestä, mutta tällöin kauppahinnan laskennan peruste on kuitenkin mainittava. Esisopimuksessa voidaan sopia, että se sitoo vain toista osapuolta. Pääsääntönä on molemminpuolinen sitovuus, jos ei toisin sovita.
Esisopimuksessa on mainittava se päivä, jolloin kiinteistön kauppa on viimeistään tehtävä. Jos tällaista päivää ei ole määrätty, on esisopimus voimassa viisi vuotta sopimuksentekopäivästä. Voimassaoloaikaa on mahdollista jatkaa, jos tästä sovitaan määrämuodossa. Jos kaupan tekemistä ei vaadita määräajassa, esisopimus raukeaa.
Esisopimuksen osapuolella on maakaaren mukaan oikeus vaatia toista osapuolta tekemään kiinteistön kauppa esisopimuksen mukaisesti. Kanne esisopimuksen pääsopimuksen täytäntöönpanosta sovituilla ehdoilla on laitettava vireille kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kaupan edellytyksenä oleva ehto on toteutunut. Toinen osapuoli voidaan velvoittaa kaupan tekemiseen tuomioistuimessa. Esisopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen korvaamaan sopimuksen rikkomisesta aiheutuneen vahingon toiselle osapuolelle. Esisopimukseen voidaan kirjata jo valmiiksi ehto sovitusta sopimussakosta.
Kun kaksi tai useampi henkilö omistaa yhdessä kiinteistön, puhutaan yhteisomistuksesta. Yhteisomistajat omistavat kiinteistön määräosin. Tällainen määräosainen omistus ei anna yhteisomistajalle oikeutta yksin hallita ja käyttää jotain tiettyä aluetta tai rakennusta kiinteistöllä. Lähtökohtaisesti yhteisomistajilla on yhtäläinen oikeus käyttää kiinteistöä, ja he vastaavat kiinteistöstä aiheutuvista kustannuksista omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Hallinnanjakosopimus on kiinteistön yhteisomistajien tekemä sopimus kiinteistön hallinnasta. Hallinnanjakosopimus ei muuta kiinteistön omistussuhteita, mutta sen avulla voidaan saavuttaa tilanne, jossa yhteisomistajalla on yksin määräysvalta hallitsemaansa alueeseen tai rakennukseen. Sopimuksen tekeminen edellyttää, että kaikki kiinteistön yhteisomistajat siihen suostuvat ja ovat sopimuksen sisällöstä yksimielisiä. Sopimuksessa voidaan sopia, että se on voimassa toistaiseksi tai määräajan.
Lue artikkeliAsuinhuoneiston tai -rakennuksen vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan vuokravakuuden asettamisesta. Joskus käytetään myös nimitystä takuuvuokra. Yleensä vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselta vaaditaan vakuus sen varalta, ettei hän suorita vuokrasopimuksen tai lain hänelle asettamia velvoitteita.
Lue artikkeliTässä artikkelissa tarkastellaan palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, kun kyse on asunto-osakeyhtiöstä eli taloyhtiöstä ja siinä asumisesta. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on lain asettamia palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä vastuita, mutta on huomattava, että myös jokaisen taloyhtiön asukkaan on toimittava huolellisesti paloturvallisuuden varmistamiseksi.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.