Valtiolle on varainsiirtoverolain 1 §:n mukaan suoritettava varainsiirtoveroa kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Verovelvollinen on kiinteistön tai arvopapereiden ostaja tai muu luovutuksensaaja.
Ostajan on siten suoritettava valtiolle varainsiirtoveroa mm. kiinteistön omistusoikeuden sekä asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai osuuksien luovutuksesta. Verovelvollisuus koskee myös kiinteistön vuokraoikeuden ja/tai sillä olevan rakennuksen luovutusta. Verovelvollisuutta ei ole sellaisesta kiinteistön saannosta, sen osasta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai osuuksien luovutuksesta, joka perustuu lahjaan, perintöön, testamenttiin tai yhteisomistussuhteen purkamiseen. Osituksen yhteydessä tapahtuvasta saannosta on suoritettava veroa siltä osin kuin kauppahintana (vastikkeena) on käytetty muuta kuin jaettavana olevaa varallisuutta.
Ensiasunnon ostajan osalta varainsiirtoverolaissa on poikkeus veron suoritusvelvollisuudesta. Veroa ei nimittäin ole suoritettava, jos luovutuksensaaja:
Varainsiirtoveron määrä lasketaan kauppahinnasta tai muusta vastikkeen arvosta. Veron määrä on kiinteistön luovutuksessa 4 prosenttia kauppahinnasta tai muun annetun vastikkeen arvosta. Arvopaperin luovutuksesta vero on 1,6 prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa, jos veron määrä jää alle 10 euroon.
Varainsiirtoveron maksamisesta on huolehdittava oma-aloitteisesti. Jos luovutuksensaajia on useampia, jokainen osaomistaja maksaa varainsiirtoveroa oman omistusosuutensa osalta, esim. Herra ja rouva A ostavat asuinkiinteistön 200 000 eurolla siten, että herran omistusosuus on 1/3 ja rouvan 2/3. Varainsiirtovero kaupasta on 8000 euroa. Herra A maksaa varainsiirtoverosta 2666,67 euroa yhdellä tilisiirrolla ja Rouva A 5333,33 toisella tilisiirrolla.
Tilisiirtolomake varainsiirtoveron maksamista varten
Lue myös artikkelikirjastomme artikkeli “Varainsiirtoveron maksuaika ja seuraamukset maksun viivästymisestä”.
Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.
Lue artikkeliKauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.
Lue artikkeliToistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.