Kauppa ja sopimus

Julkaistu: 25.05.2022

Kauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Jos kaupan toisena osapuolena on elinkeinonharjoittaja ja toisena yksityishenkilö, sovelletaan kauppaan kuluttajansuojalakia. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan tilanteessa kauppalakia. Kauppalaki on irtaimen omaisuuden kauppaa koskeva yleislaki.

Kaupassa esineen omistusoikeus siirtyy myyjältä ostajalle rahavastiketta vastaan. Jos ostaja katsoo tavaran hallintaan saatuaan, että tavara ei ole kaupan ehtojen mukainen tai sellainen mistä voidaan katsoa sovitun, tavarassa on virhe. Tätä kutsutaan laatuvirheeksi. Käytännössä tavaran virheellisyyttä arvioidaan sen mukaan, miten kaupan kohde on sopimuksessa määritelty osapuolten välillä. Tämän vuoksi on tärkeää määritellä kaupan kohde mahdollisimman yksityiskohtaisesti sen laadun ja muiden ominaisuuksien osalta.

On huomioitava, että rikkinäinen tavara voi olla juridisessa mielessä virheetön, jos se vastaa sitä mitä osapuolet ovat sopimuksessa sopineet. Ajatellaan esimerkiksi rikkinäistä autoa, joka on myyty varaosiksi ja ostaja on myös ostanut kyseisen auton tässä tarkoituksessa. Tällöin tavarassa ei ole virhettä, koska kaupan kohde vastaa sitä mitä sopimuksessa on sovittu. Eri tilanne on kyseessä silloin, jos auto on myyty toimivana, mutta onkin todellisuudessa rikkinäinen. Tällöin luonnollisesti katsotaan, että tavarassa on virhe.

Joissakin tilanteissa kaupan osapuolet eivät ole sopineet esineen laadusta tai muista ominaisuuksista sen tarkemmin. Tämän varalta kauppalaissa on erityinen säännös tavaran sopimuksenmukaisuudesta, jota sovelletaan, jos muusta ei voida katsoa sovitun. Kauppalain 17 §:n mukaan jos muusta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee ensinnäkin soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään.

Toiseksi tavaran tulee soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää. Lisäedellytykseksi on asetettu, että myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin.

Kolmanneksi tavaran tulee vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin. Jos myyjä on esittänyt ostajalle näytteen tai mallin, joka joltain osin eroaa lopullisesta ostajalle luovutettavasti tuotteesta, tulee myyjän selkeästi tuoda esiin tuotteiden väliset eroavaisuudet. Muussa tapauksessa ostaja saa luottaa siihen, että tuote on näytteen tai mallin mukainen.

Neljänneksi tavaran tulee olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi. Nämä neljä edellä mainittua edellytystä asettavat lähtökohdat tavaran laadulle ja ominaisuuksille, jos muusta ei voida katsoa sovitun.

Kauppalain 18 §:ssä säädetään tavaran virheestä tavarasta annettujen tietojen osalta. Pykälän mukaan tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Joskus tavara saatetaan myydä ”sellaisena kuin se on” ehdolla tai muulla samankaltaisella ehdolla. Näitä tilanteita varten kauppalain 19 §:ssä säädetään tällaisella ehdolla myytyjen tavaroiden virheellisyydestä. Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Kauppalain 19 §:n mukaan tavarassa on myös virhe, mikäli myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. Lisäedellytyksenä on, että laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Virhevastuu syntyy vain, jos salattu tieto on koskenut tavaran ominaisuuksia tai käyttöä ja seikka on olennainen.

Kauppalain 19 §:n mukaan tavarassa on virhe myös silloin, jos se on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.