Kauppa ja sopimus

Tavaran oikeudellinen virhe irtaimen esineen kaupassa

Julkaistu: 17.12.2012

Asianajaja Ilkka Syrjänen, Tampere, As:tsto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy, ilkka.syrjanen@lss-oy.fi

Vaikka ostettu tavara itsessään olisi täysin moitteetonta, saattaa sitä rasittaa oikeudellinen virhe. Tällöin kaupanteosta täysin sivullisella taholla on tavaraan omistusoikeus, panttioikeus tai muu oikeus. Virheellisyys edellyttää, että ostaja ei ole sitoutunut hyväksymään tuota oikeutta, ja sivullisen oikeus rajoittaa ostajan asemaa.

Omistusoikeuden osalta tyypillisessä tilanteessa myyjä tietoisesti myy jonkun muun omistamaa tavaraa ostajalle. Näin oikeudellinen virhe rasittaa tavaraa varastetun tavaran kaupassa, vuokraksi tai lainaksi saadun esineen kaupassa jne. Oikeudellinen virhe syntyy myös silloin, kun ulkopuolisella on jokin rajoitetumpi oikeus myytyyn tavaraan. Pantti- ja pidätysoikeus tavaraan aiheuttavat myös oikeudellisen virheen. Esimerkkinä kauppa tavarasta, joka on korjausliikkeen hallussa mak-samattoman korjauslaskun vuoksi. Korjaamohan saa pitää korjatun tavaran itsellään vakuutena maksusta, mikäli tavaran omistaja ei suosiolla laskuaan maksa.

Ostaja voi vedota oikeudellista virhettä koskeviin säännöksiin sivullisen esittäessä väitteen oikeudestaan, ja tämän esittäessä todennäköisiä perusteita noille väitteilleen. Todennäköisyys siis riittää, eikä sivullisen aseman tarvitse olla riidattomasti todistettu. Ostaja voi siis todennäköisen väitteen jälkeen monessa tapauksessa esim. purkaa kaupan ja jättää sivullisen ja myyjän selvittelemään asiaa keskenään. Näin ostaja pystyy välttämään mm. mahdolliset oikeudenkäyntikulut jättäessään riitelemisen muille. Kaupan purkamiseen ostajalla on oikeus, mikäli virheellä on hänelle olennainen merkitys, ja myyjä käsitti (tai hänen olisi pitänyt käsittää) näin olevan.

Edellä mainittiinkin jo oikeus kaupan purkuun, mutta oikeudellisesta virheestä voi olla myös muita seuraamuksia.

  1. Ostaja voi vaihtoehtoisesti vaatia myyjää lakkauttamaan sivullisen oikeuden, esim. maksamaan edellä mainitun korjausliikkeen laskun, jolloin korjausliikkeen oikeus tavaraan lakkaa.
  2. Ostaja voi vaihtoehtoisesti vaatia myyjää toimittamaan uuden vastaavan tavaran. Tämä ei luonnollisestikaan ole käytettävissä kaupassa, jossa myydään jokin tietty erityinen esine (esim. ainutlaatuinen antiikkihuonekalu).
  3. Ostaja voi vaihtoehtoisesti vaatia hinnanalennusta. Tämä hyvityksen muoto on käytettävissä lähinnä silloin, kun oikeudellinen virhe kohdistuu ainoastaan tavaran johonkin osaan (esim. moottoriveneen moottori on varastettu, jolloin itse venettä ei rasita sivullisen oikeus).
  4. Ostaja voi vaihtoehtoisesti jättää kauppahinnan (tai sen maksamatta olevan osan) suorittamatta myyjälle. Ostajan pidättämä kauppahinta saa olla enintään samansuuruinen kuin hänen virheen johdosta esittämänsä vaatimuksensa. Yli omien vaatimusten ei siis kauppahintaa saa oikeutetusti pidättää.
  5. Lisäksi ostaja voi vaatia vahingonkorvausta välittömästä ja välillisestä vahingosta kuten saamatta jääneestä voitosta ja muista kuluista, joita sopimusrikkomuksesta on aiheutunut.

Ostaja menettää oikeutensa vedota oikeudelliseen virheeseen, jos kauppasopimuksesta nimenomaan seuraa, että ostaja hyväksyy ulkopuolisen oikeuden rasittavan tavaraa. Vaikkei tällaista sopimusehtoa olisikaan, voidaan tietyistä seikoista esim. kauppahinnan suuruudesta päätellä, että ostaja on tietoinen ulkopuolisen oikeudesta ja että ostaja hyväksyy sen. Kauppahinnan ollessa erityisen matala, voidaan osapuolten katsoa ottaneen ulkopuolisen oikeuden huomioon hinnoittelussa jne. Ostaja ei siis ole oikeutettu korvaukseen vahingosta, joka johtuu kaupantekohetkellä olemassa olleesta oikeudellisesta virheestä, jos hänen olisi (objektiivisesti arvioiden) pitänyt tietää virheestä.

Edellä mainittujen säännösten lisäksi sovellettavaksi voivat tulla tapauskohtaisesti myös muut kauppalain säännökset. Lisäksi mainittakoon, että myyjän ollessa elinkeinonharjoittaja ja ostajan ollessa kuluttaja tulee kulutushyödykkeen kaupassa luonnollisesti kauppalain sijaan sovellettavaksi kuluttajansuojalaki, jota aihealuetta eli kuluttajankauppaa tässä ei ole käsitelty.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdosta

Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.

Lue artikkeli

Artikkelit

Tavaran virhe kauppalain mukaan

Kauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.