Kauppa ja sopimus

Sovintomenettely – edullisempi riidanratkaisukeino

Julkaistu: 17.12.2012

Asianajaja Sinikka Kelhä, Rauma, Asianajotoimisto Sinikka Kelhä sinikka.kelha@sinikkakelha.fi

Yritys taikka yksityinen ihminen voi joutua sellaiseen oikeudelliseen riitatilanteeseen, jossa tuntuu, että käytettävänä ei ole muita keinoja kuin oikeudenkäyntitie.

Oikeudenkäyntimenettelyssä viime vuosikymmenellä maassamme tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että riitojen oikeudenmukaisen ratkaisun tavoittelu tuomioistuimen kautta on tullut aikaisempaa kalliimmaksi. Muutoksilla ei liioin poistettu oikeudenkäynteihin vanhastaan liittynyttä huonoa ominaisuutta, oikeuden saamisen hitautta.

On paljon erimielisyyksiä, joissa riidan osapuolten todellinen tarve on saada riita ratkaistuksi. Vähemmän on niitä, jossa riidan osapuolille on tärkeätä selvittää, kumpi on lopun perin oikeassa. Jos Korkein oikeus antaa riidan lopullisen ratkaisun äänin 3-2, on selvää, että päätöksen sisällön oikeudenmukaisuus on pienestä kiinni.

Jotta riitoja voitaisiin ratkaista niin, että riidan osapuolet voisivat jatkossa harjoittaa yhteistoimintaa taikka muuten olla tekemisissä keskenään, on kehitelty vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja. Sellainen on Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely. Se soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi jatkuvasti liikekumppaneina toimivien yritysten riitoihin ja taikka sisarusten perinnönjakoriitoihin.

Asianajajaliiton sovintomenettelyn voi käynnistää sopimalla riidan toisen osapuolen kanssa siitä, että riitapuolet pyrkivät sovinnolliseen ratkaisuun käyttäen sovintomenettelyä. Toinen tapa on ottaa yhteyttä Suomen Asianajajaliittoon ja pyytää, että liitto selvittää, onko riidan toinen osapuoli halukas sovintomenettelyyn.

Riidan sovittelijana toimii Suomen Asianajajaliiton jäsen, siis asianajaja, joka on saanut sovittelijan koulutuksen ja on merkitty asianajajaliiton sovittelijaluetteloon. Riidan osapuolet voivat sovittelun aikana käyttää omaa asianajajaansa. Myös muun kuin lakimiesavustajan käyttö on mahdollista.

Sovittelija johtaa sovintomenettelyä. Hänen on oltava tehtävässään puolueeton ja riippumaton. Sovittelija on ehdottomasti vaitiolovelvollinen.

Sovintomenettely poikkeaa oikeudenkäynnistä siinä, että sovittelijan tehtävä on auttaa riitapuolia löytämään sovinto. Oikeudenkäynnissä taas tuomioistuin antaa auktoriteetillaan oikeana pitämänsä ratkaisunSovintomenettely on muodoiltaan vapaampaa kuin kankea tuomioistuinmenettely. Sovittelija voi neuvotella riidan osapuolten kanssa yhtäaikaisesti taikka erikseen. Neuvottelujen sisällön hän on velvollinen pitämään omana tietonaan, ellei riidan osapuoli anna lupaa kertoa sitä vastapuolelle.

Sovintomenettely johtaa selvästi pienempiin kustannuksiin kuin oikeudenkäynti taikka kaupallisissa riidoissa paljon käytetty välimiesmenettely. Usein sovintomenettely johtaa lopputulokseen yhden päivän aikana käytävissä neuvotteluissa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perusteettoman edun palautus

Henkilön saadessa perusteetonta etua toisen kustannuksella, tämä etu voidaan vaatia takaisin perusteettoman edun palautuksena. Perusteettoman edun palautus ei tarkoita samaa kuin vahingonkorvaus.

Lue artikkeli

Artikkelit

Pakko, petollinen viettely ja kiskonta

Sopimusten sitovuus on yksi oikeusjärjestelmämme lähtökohdista. Tiettyjen olosuhteiden vallitessa tehty oikeustoimi voidaan kuitenkin todeta pätemättömäksi. Oikeustoimilaissa säädetään yleisistä pätemättömyysperusteista, jotka koskevat kaikkia varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Tässä käsittelemme pakkoa, petollista viettelyä ja kiskontaa oikeustoimen pätemättömyysperusteena.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.