Henkilön saadessa perusteetonta etua toisen kustannuksella, tämä etu voidaan vaatia takaisin perusteettoman edun palautuksena. Perusteettoman edun palautus ei tarkoita samaa kuin vahingonkorvaus. Se ei edellytä minkäänasteista syyllisyyttä edun saaneelta henkilöltä. Tyypillinen esimerkki perusteettomasta edusta on väärälle tilille maksettu velka. Perusteettoman edun tilanteita on yleensä kolmenlaisia. Suoritus- ja maksukonditiossa etu menetetään sen haltijan oman toiminnan takia. Maksu väärälle tilille tai maksu pätemättömän perusteen takia ovat näistä esimerkkejä. Loukkauskonditiossa etu on siirtynyt, joko edunsaajan tai jonkun toisen ulkopuolisen toimien takia. Perusteettoman edun palauttaminen edellyttää saatua etua, edun perusteettomuutta ja edun saamista toisen kustannuksella.
Saadut edut voivat olla moninaisia. Kyse voi olla yksinkertaisimmillaan rahasuorituksesta. Kyse voi olla myös esineen saamisesta tai esineen hallussapidosta saadusta hyödystä. Myös työsuorituksesta saatu etu voi olla perusteetonta etua. Esimerkiksi avopuolisoiden eron jälkeen voidaan katsoa, että toinen puoliso on saanut perusteetonta etua toisen työstä avopuolisonsa omaisuuden hoidossa.
Perusteettomuudessa on kyse siitä, onko edun saamisella oikeusperustetta. Usein perusteettoman edun saamisen perusteena on erehdys. Esimerkiksi rahamaksu on tarkoitettu jollekin toiselle. Kyseessä voi olla myös saman velan maksu kahdesti. Toisaalta maksaja voi luulla, että maksulle on olemassa oikeusperuste, joka myöhemmin paljastuu pätemättömäksi. Vanhentuneen velan maksua ei voida kuitenkaan periä takaisin perusteettomana etuna. Lahjoitustarkoituksessa annettu ei myöskään ole perusteetonta etua.
Edun saaminen toisen kustannuksella edellyttää sitä, että edunsaajan hyödyn ja palautuksen vaatijan menetyksen välillä on syy-yhteys. Syy-yhteyden arviointi tulee yleensä ajankohtaiseksi vain tilanteissa, joissa on mukana kolmas osapuoli.
Perusteettoman edun palautus voidaan toteuttaa vaatimalla omistuksen palauttamista tai edun arvoista rahasummaa. Lähtökohtana on saadun edun palauttaminen, ei tapahtuneen vahingon korvaaminen. Tietyin edellytyksin perusteettoman edun palauttamista on mahdollista sovitella. Tällaisia edellytyksiä ovat esim. edunsaajan vilpitön mieli ja vaatimuksen tekeminen pitkän ajan kuluttua edun saamisesta.
Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.
Lue artikkeliKauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.
Lue artikkeliToistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.