Kauppa ja sopimus

Pakko, petollinen viettely ja kiskonta

Julkaistu: 30.03.2020

Sopimusten sitovuus on yksi oikeusjärjestelmämme lähtökohdista. Tiettyjen olosuhteiden vallitessa tehty oikeustoimi voidaan kuitenkin todeta pätemättömäksi. Oikeustoimilaissa säädetään yleisistä pätemättömyysperusteista, jotka koskevat kaikkia varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Tässä käsittelemme pakkoa, petollista viettelyä ja kiskontaa oikeustoimen pätemättömyysperusteena.

Pakko jaetaan törkeään ja lievään pakkoon. Törkeästä pakosta on kyse, kun joku on pakotettu oikeustoimeen käyttämällä väkivaltaista pitelemistä taikka pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittelevää uhkausta. Tällainen oikeustoimi ei sido pakotettua, jos vastapuoli on tiennyt pakosta. Jos oikeustoimen vastapuoli ei ole tiennyt pakosta, tulee pakotetun ilmoittaa pakosta johtuvasta pätemättömyydestä heti kun pakko on lakannut. Jos tällaista ilmoitusta ei tehdä, oikeustoimi tulee päteväksi.

Jos käytetty pakko ei ole ollut törkeää pakkoa, puhutaan lievästä pakosta. Lievä pakko on kaikenlainen pakko, joka ei sisälly törkeään pakkoon. Tällainen pakko aiheuttaa oikeustoimen pätemättömyyden, jos oikeustoimen kohde on ollut pakottaja tai tämä on tiennyt tai olisi tullut tietää pakon käyttämisestä. Jos vastapuoli on ollut ns. vilpittömässä mielessä, jää oikeustoimi päteväksi.

Oikeustoimi ei myöskään sido, jos se on saatu aikaan petollisella viettelyllä. Petollisella viettelyllä tarkoitetaan totuuden vääristelyä. Tämä voi tapahtua esim. esittämällä valheellisia tietoja, vääristelemällä todellisia seikkoja tai jättämällä jotain kertomatta. Tässä, kuten lievässä pakossakin, oikeustoimi on pätemätön vain, jos vastapuoli on toiminut viettelijänä tai hän tiesi tai olisi tullut tietää petollisestä viettelystä.

Kiskonnalla aikaansaatu oikeustoimi on pätemätön. Kiskonnasta on kyse, kun joku käyttää hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa ja saa itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt tai jos hän ei ole antanut vastiketta lainkaan. Pulatila voi olla taloudellinen tai muunlainen vaaratilanne. Ymmärtämättömyys ja kevytmielisyyden tilanteita ovat esimerkiksi vanhuudenheikkous, mielenterveyden järkkyminen tai päihtymistila. Saatu etu tulee olla epäsuhteessa siihen mitä on annettu vastineeksi tai kyse ei ole kiskonnasta. Samoin kuin lievän pakon ja petollisen viettelyn kohdalla, kiskonnalla tehty oikeustoimi on pätemätön, jos kiskoja oli sen kohde tai jos kohde on tiennyt tai olisi tullut tietää kiskonnasta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdosta

Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.

Lue artikkeli

Artikkelit

Tavaran virhe kauppalain mukaan

Kauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.