Kauppa ja sopimus

Julkaistu: 17.12.2012

Asianajaja Väinö Teperi, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy vaino.teperi@teperi-law.fi

Kun ostaja havaitsee hankkimassaan tuotteessa virheen, tulee hänen reagoida siihen. Kauppalain mukaan hänen tulee kohtuullisessa ajassa ilmoittaa myyjälle virheestä, säilyttääkseen oikeutensa vedota virheellisyyteen.

Mitään muotosäännöksiä ilmoituksella ei ole. Riittävää on, että ostaja ilmoittaa virheen olemassaolon yhteydessä millaisesta virheestä on kysymys ja/tai millä tavoin virhe ilmenee. Mahdolliset virheeseen perustuvat vaatimukset voi esittää samalla, tai myöhemmin. Pääasia on itse virheestä ilmoittaminen.

Ilmoitusvelvollisuuden taustalla on se, ettei myyjä yleensä tiedä virheestä mitään. Hän on toimittanut ostajalle tavaran, ja olettaa sen olevat kunnossa. Kun näin ei olekaan, on kohtuulista saattaa asia myyjän tietoisuuteen mahdollisimman pian. Tällöin myyjä voi koettaa oikeista virheen esim. korjaamalla tai uudella toimituksella. Koko virheeseen liittyvä asia on myös helpommin selvitettävissä heti kaupan jälkeen, kuin pitkän ajan kuluttua.

Ostajan reagointiajan kohtuullisuutta tarkasteltaessa, sen laskeminen aloitetaan virheen havaitsemisesta. Huolimaton ostaja ei kuitenkaan saa hyväkseen erityisen pitkää aikaa ilmoittaa virheestä. Virheen tosiasiallinen havaitseminen ei olekaan aina ratkaisevaa, sillä reagointiaika lähtee kulumaan myös siitä, kun ostajan olisi pitänyt virhe havaita. Tämä sen vuoksi, että kauppalaissa olevan säännöksen mukaan ostajan tulee tarkistaa saamansa tavara luovutuksen jälkeen. Jos ostaja siis laiminlyö tarkastuksen, tai suorittaa sen huolimattomasti, menettää hän oikeutensa vedota virheeseen. Näin on silloin, kun virhe olisi normaalihuolellisuudella suoritetussa tarkastuksessa ollut havaittavissa. Jos virhe on piilevä, ei reklamointi aika ala kulua mainittujen pääsääntöjen mukaan.

Saatu tavara on tarkastettava niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Ajankohtaan vaikuttaa yksittäistapauksissa monia seikkoja, esim. tavaran saapuminen pitkän matkan takaa. Tarkastus on myös suoritettava hyvän tavan mukaisesti. Jos tavaraa on suuri määrää, saa ostaja pistokokein suorittaa tarkastuksen. Omaan käyttöön tullut tavara täytyy tarkastaa huolellisemmin kuin tavara, jonka ostaja aikoo myydä samoissa pakkauksissa eteenpäin jne. Tarkastuksen perusteellisuuteen ja tarkkuuteen vaikuttaa myös ostaja taho itsessään. Elinkeinonharjoittaja joka tekee samanlaista kauppaa jatkuvasti, joutuu tarkastamaan ostamansa erät huolellisemmin kuin satunnainen tavaran ostaja ilman vaadittavaa tietotaitoa.

Vaikka reklamaatiota ei olisikaan ajossa tehty, myyjä vastaa virheestä myöhemminkin jos hän on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnian vastaisesti ja arvottomasti. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei täysin välinpitämättömästi tai vilpillisesti toimiva myyjä voi välttää vastuutaan. Jos myyjä on esim. aiheuttanut virheen omalla taitamattomuudellaan tai tahallaan käyttänyt hyväkseen ostajan puutteellista ammattitaitoa, vastaa hän virheestä vielä pitemmänkin ajan kuluttua.

Virheestä ilmoittamisessa on huomion arvoisaa se, että ilmoitus kulkee vastaanottajan vastuulla. Eli jos ostaja kykenee näyttämään toteen lähettäneensä ilmoituksen normaalilla tavalla, ei myyjä voi vedota tietämättömyyteensä. Tällä halutaan suojata ostajaa, sillä muutoinhan myyjän olisi periaatteessa aina mahdollista ilmoittaa, ettei virheilmoitusta koskaan tullut perille.