Kauppa ja sopimus

Onko sopimus pätevä, jos sopimuskumppani ei ole täysivaltainen?

Julkaistu: 16.12.2012

Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita asioita hoitaa hänen edunvalvojansa.

Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan. Sopimus ei siis lähtökohtaisesti ole pätevä, jos sopimuskumppanina on vajaavaltainen henkilö. Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee kuitenkin häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan (esimerkiksi nuori täytettyään 18 vuotta) sen hyväksyy.

Henkilö voi olla myös rajoitetusti oikeustoimikelpoinen. Tällöin tuomioistuin on rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan siten, että hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa tai että hänellä ei ole lainkaan kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan. Jos rajoitetusti oikeustoimikelpoinen tekee oikeustoimen, jonka tekemiseen hänellä ei ole kelpoisuutta, oikeustoimi on lähtökohtaisesti pätemätön.

Henkilö voi olla tilapäisesti oikeustoimikelvoton myös ilman, että hän olisi vajaavaltainen tai että hänen oikeustoimikelpoisuuttaan olisi rajoitettu millään lailla. Tällainen tilanne on käsillä silloin, kun henkilö ei sen hetkisen mielentilansa johdosta kykene arvioimaan tekemiensä oikeustointen merkitystä ja on siten kykenemätön tekemään oikeustoimia. Tällainen tilapäinen oikeustoimikelvottomuus voi johtua esimerkiksi sairaudesta, tilapäisestä psyykkisestä häiriöstä tai humalatilasta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdosta

Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.

Lue artikkeli

Artikkelit

Tavaran virhe kauppalain mukaan

Kauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.