Asianajaja Väinö Teperi, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy vaino.teperi@teperi-law.fi
Tavara kuuluu myyjälle, kunnes kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu – vai kuuluuko?
Konkurssin kohdattua yritystä törmää pesänhoitaja usein tilanteeseen, jossa tukkumyyjä tai tavarantoimittaja on hakenut tuotteensa tai tavaransa pois konkurssia kohdanneesta yrityksestä joitakin päiviä tai viikkoja ennen konkurssia. Tällaisessa tapauksessa on aina kyse tilanteesta, jossa pesänhoitaja konkurssipesän puolesta joutuu harkitsemaan takaisinsaantilain mukaisen takaisinsaantikanteen nostamista. Takaisinsaantilain mukaan velanmaksu peräytyy konkurssipesään muun muassa, mikäli se on kolme kuukautta ennen määräpäivää maksettu epätavallisin maksuvälinein. Kun maksu kaupan osapuolten välillä yleisimmin tapahtuu rahassa ei tällä tavoin tehtyä suoritusta yleensä voida pitää kovin tavanomaisena.
Konkurssitilanteessa konkurssiin menneeltä yritykseltä olevasta saatavasta tuleva jako-osuus on yleensä hyvin alhainen. Joissain tapauksissa jako-osuutta ei tule lainkaan. Tämän vuoksi kiusaus noutaa myymättä oleva tavara edellä mainituin tavoin on suuri. Tavarantoimituksen yhteydessä jätettyyn laskuun on monesti liitetty maininta siitä, että tavara kuuluu myyjälle kunnes kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Tällaista pelkästään laskussa olevaa mainintaa ei kuitenkaan voida pitää riittävänä pätevän omistuksenpidätysehdon syntymiselle. Tällaiseen ratkaisuun on päätynyt myös Korkein oikeus.
Mikäli tukkumyyjä tai tavarantoimittaja tahtoo turvata saatavaansa ja edelleen myymättä olevia toimittamiaan tuotteita vähittäismyyjän tai yrityksen konkurssissa, on syytä varmistautua pätevän omistuksenpidätyksen voimassaolossa. Ensisijainen ja selkein tapa on sopimusosapuolten välille tehtävä myyntitilisopimus. Sopimuksen ehdot tulee kirjata kirjalliseen sopimukseen. Sopimukseen on syytä lisätä myös maininta tilityksen tapahtumisesta. Joka tapauksessa omistuksenpidätysväitteelle on eduksi mikäli tietyn tavarantoimittajan toimittamat tuotteet ovat liikkeestä riittävän selkeästi eroteltavissa. Mikäli varsinaista myyntitilisopimusta ei osapuolten välillä tehdä on omistuksenpidätyksestä joka tapauksessa syytä sopia kirjallisesti. Mikäli kirjallista sopimusta ei ole olemassa tai sitä ei tahdota tehdä, on konkurssitilanteessa mahdollisuus vedota myös vakiintuneeseen kauppatapaan. Tällöin on kuitenkin hyvä mikäli pystytään osoittamaan, että tuotteiden maksu tavarantoimittajalle on tapahtunut vähittäismyynnin mukaan. Mikäli kyseessä on jonkin muun omaisuuden kuin vähittäismyyntinä edelleen myytävien tuotteiden kaupasta, on syytä tehdä nimenomainen osamaksusopimus. Tällaisessa sopimuksessa myyjä pidättää itsellään kauppaesineen omistusoikeuden siihen asti kunnes kauppahinta on tullut kokonaisuudessaan maksettua.
Konkurssi on aina ikävä tilanne kaikkien siihen joutuvien osapuolten kannalta. Tuolloin saatavista tulevat jäävät aina minimaalisen alhaisiksi. Kuten niin monessa muussakin asiassa, tulee konkurssitilanteeseenkin varautua jo silloin kun yrityksellä menee hyvin. Viime hetkellä suoritetut hätäiset ja epätoivoiset pelastustoimenpiteet johtavat yleensä vain turhiin oikeusprosesseihin, joissain tapauksissa jopa rikosprosesseihin ja aiheuttavat joka tapauksessa osapuolille huomattavia ylimääräisiä kuluja.
Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.
Lue artikkeliKauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.
Lue artikkeliToistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.